EU:ssa on käynnissä Kiina-shokki, joka uhkaa viedä kokonaisia strategisia teollisuudenaloja pysyvästi pois. Kiinan jatkuvasti kasvava tavaravienti Eurooppaan vaarantaa valtavia määriä teollisia työpaikkoja, sanoo Kemianteollisuus ry.

Tilanne aiheuttaa toimialajärjestön mukaan voimakasta huolta teollisuudessa.

Kiinan tuonnille altistuneilta aloilta katosi EU:ssa vuosina 2015–2022 noin 240 000 teollisuustyöpaikkaa erityisesti korkean jalostusarvon tuotannosta.

Esimerkiksi kemikaalien ja kemiantuotteiden tuonti Kiinasta on kasvanut 99 prosenttia ja lääkkeiden ja lääkeaineiden 271 prosenttia vuodesta 2019.

Riskinä on, että Eurooppa menettää satojatuhansia työpaikkoja lisää ja kokonaisia strategisia teollisuudenaloja pysyvästi Kiinaan.

Työpaikkojen säilyminen tärkeää huoltovarmuudelle

Teollisuustyön palkkataso EU:ssa on noin 15 prosenttia keskipalkkaa korkeampi. Teollisten työpaikkojen säilyttäminen Euroopassa ja Suomessa on keskeistä myös huoltovarmuuden kannalta.

Kiinan teollinen ylivoima ei Kemianteollisuus ry:n pääekonomistin Sampo Pehkosen mukaan perustu markkinaehtoiseen kilpailuun. Sen sijaan kyse on määrätietoisesta teollisuuspolitiikasta.

”Suomalaisille kemianteollisuuden yrityksille Kiina on noussut keskeisimmäksi kilpailijamaaksi, ja tilanne korostuu etenkin suurissa yrityksissä. Kiinan valtion voimakkaasti tukema teollisuus vie tilaa suomalaiselta tuotannolta EU-markkinoilla”, Pehkonen varoittaa etujärjestön tiedotteessa.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Kiinan tuki yrityksille on noin 4,4 prosenttia maan bruttokansantuotteesta eli noin 740 miljardia euroa vuodessa. EU:ssa yritystuet muodostavat 1,5 prosenttia ja Suomessa 1,1–1,4 prosenttia BKT:sta.

Halvempi hinta, entistä parempi laatu

Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyyn vastanneiden yritysten kokemusten mukaan kiinalaiset tuotteet pärjäävät nykyisin sekä hinnoissa että laadussa.

Vielä kymmenen vuotta sitten 83 prosenttia yrityksistä arvioi kiinalaisten tuotteiden laadun suomalaisia heikommaksi. Nyt yksikään vastaaja ei enää pitänyt kiinalaislaatua huonompana.

Lisäksi kiinalaistuotteet ovat tyypillisesti yli 20 prosenttia edullisempia kuin vastaavat suomalaiset.

”Kiinalaisten teollisuustuotteiden hinnat ovat Temu-tasoa, vaikka laatu sitä ei enää ole”, Pehkonen tiivistää.

”Noin puolet niistä jäsenyrityksistä, jotka kilpailevat suoraan kiinalaisten tuotteiden kanssa, raportoi, että kiinalainen kilpailu on vähentänyt kannattavuutta, investointeja ja työllisyyttä.”

Yritysten mukaan kiinalaistuotteiden menestys perustuu yritystukien lisäksi matalampiin työvoimakustannuksiin ja kevyempään sääntelyyn, ei ylivertaiseen teknologiaan tai osaamiseen.

Kiinan malli ei ole kestävä, mutta Euroopan on kestettävä

Kiinan kasvu on velkavetoista, ja tappiota tekevien teollisuusyritysten määrä nousee. Valtiontalouden alijäämä on virallisesti noin neljä prosenttia BKT:sta, mutta vaje on arvioitu suuremmaksi, kun huomioidaan siirrot valtionyhtiöille ja lainat paikallishallinnolle.

Toisaalta Kiinalla on myös merkittävää varallisuutta, mutta nykyinen tukipohjainen kasvumalli ei voi jatkua loputtomiin.

”Euroopan ja Suomen haaste on kestää teollisuuteen kohdistuvaa kilpailua seuraavat viisi vuotta”, Sampo Pehkonen paaluttaa.

”Kiinan kasvumalli perustuu yksityisen kulutuksen kurjistamiseen ja velkavetoiseen yritysten tukemiseen. Hukkainvestointeja tehdään paljon. Kiina ei voi pitää malliaan vuosikausia yllä.”

Teollisuuden toimintaedellytykset varmistettava

EU:ssa ja Suomessa tulisi Kemianteollisuuden mukaan nyt keskittyä kaikin keinoin varmistamaan teollisuuden toimintaedellytykset tulevina vuosina, jotta korkean tuottavuuden työpaikoista voidaan pitää kiinni.

”Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää lisäsääntelyllä tai veronkorotuksilla. Myös EU:n tasolla on arvioitava kriittisesti sääntelyä, joka heikentää omaa tuotantoa ja avaa tilaa edullisemmalle tuonnille”, sanoo Kemianteollisuus ry:n vastuullisuusjohtaja Sami Nikander.

”Tarvitsemme nyt pitkäjänteistä, kilpailukyvyn takaavaa teollisuuspolitiikkaa. Tarvitaan parlamentaarinen sopimus, kuten on tehty TKI-kysymyksessä, ja sen systemaattista eteenpäinvientiä, jotta saamme Suomeen investointeja ja sitä kautta kestävää kasvua.”

Kemianteollisuus ry toteutti tuoreimman jäsenyrityskyselynsä 3.–9.12.2025. Kyselyyn vastasi 86 toimitusjohtajaa. Etujärjestön tiedote ja tuore toimialakatsaus löytyvät täältä.