Kuharenkoiitti ja kordyliitti löytyivät Suomen Malmijalostuksen ja GTK:n uusissa tutkimuksissa.

Kumpaakaan mineraalia ei ole aiemmin tavattu Suomesta. Ne paljastuivat, kun Savukoskella sijaitsevan Soklin malmiesiintymän kairasydännäytteitä tutkittiin.

Juuri valmistuneiden tutkimusten tavoitteena oli kartoittaa sitä, miten esiintymän harvinaiset maametallit jakautuvat eri mineraaleihin.

”Tuloksia hyödynnetään jatkossa Soklin geologisissa tutkimuksissa ja mallinnuksissa sekä malmin prosessointikokeissa, jotka puolestaan toimivat pohjana mineraalivarantojen arvioinnissa ja kaivossuunnittelussa”, kertoo projektigeologi Teo Lehto.

Kordyliitti on karbonaattimineraali, jonka kemiallinen kaava on NaBaCe₂(CO₃)₄F. Grönlannista 1800-luvun lopussa löydetyn mineraalin nimi on peräisin kreikan sanasta, joka kuvaa mineraalin kiteiden nuijamaista muotoa.

Kuharenkoiitin kaava on puolestaan Ba₂CeF(CO₃)₃. Mineraalin löysi Kuolan niemimaalta kairatusta näytteestä venäläinen Aleksandr Kuharenko (1914–1993), jonka mukaan uutuus nimettiin.

Lajissaan maailman ykkönen

Sokli on omassa kategoriassaan maailman suurin karbonatiittiesiintymä.

Esiintymä sisältää muun muassa siirtymämetalleja, kuten hafniumia, niobia, tantaalia ja zirkonia, sekä rautaa, kuparia, hopeaa, uraania ja vermikuliittia.

Harvinaisia maametalleja Soklissa on niin paljon, että määrä riittäisi ainakin kymmenesosaan Euroopassa vuosittain valmistettaviin kestomagneetteihin

Magneetteja käytetään esimerkiksi sähköisissä kulkuneuvoissa, tuulivoimaloissa, aurinkopaneeleissa, kuluttajaelektroniikassa ja puolustusteollisuudessa.

Soklin fosfori voisi kattaa jopa viidesosan Euroopan vuosittaisesta fosfaattitarpeesta. Fosforia tarvitaan erityisesti lannoitteissa.

Sinnikkäällä työllä eteenpäin

Projektijohtaja Pasi Heino iloitsee tuloksista, joita Suomen Malmijalostuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pitkäjänteinen työ on tuottanut.

”Löydöt vievät hanketta osaltaan eteenpäin kohti tavoitettamme saada tämä ainutlaatuinen esiintymä turvaamaan eurooppalaista raaka-aineomavaraisuutta”, Heino sanoo.

Myös Geologian tutkimuskeskuksessa ollaan innoissaan.

”Harvoin pääsee tekemään töitä näin mielenkiintoisten ja haastavien näytteiden kanssa ja selvittämään kattavasti näiden taloudellisesti merkittävien metallien jakautumista eri mineraalien välillä”, sanoo GTK:n erikoisasiantuntija Esa Pohjolainen.

Mineralogiset tutkimukset ja prosessikokeet jatkuvat vielä sekä tänä syksynä että ensi vuonna.

Takana jo pitkä taival

Soklin fosforiesiintymä löytyi jo liki kuusi vuosikymmentä sitten eli vuonna 1967, josta lähtien kaivostoimintaa on alueelle kaavailtu.

Kaivosoikeudet ovat ehtineet kuulua Rautaruukille, Kemiralle ja norjalaiselle lannoiteyhtiölle Yaralle.

Fosforin hyödyntämisaikeet etenivät 1970-luvun lopulla koerikastamoksi asti ennen kuin suunnitelma katsottiin taloudellisesti kannattamattomaksi.

Valtionyhtiö Suomen Malmijalostus Oy:n harteille Soklin kaivoshanke siirtyi vuonna 2020. Uutta potkua projektille on antanut etenkin harvinaisten maametallien kysynnän kasvu.

Päivi Ikonen

(Kuva Wikimedia) Soklin alueella on kaivoshankkeen pitkän historian aikana ehtinyt toimia fosforin koerikastamo.

Aiheesta aiemmin:

Savukosken Soklista löytyi huima harvinaisten maametallien esiintymä

Lue myös:

Kultasieppari löytyi ”ei tiedolla, ei taidolla, vaan tuurilla” – EU kirittää kriittisten raaka-aineiden kierrätystä

Kriittisiä alkuaineita etsitään nyt uusin keinoin – GTK johtaa EU-hanketta

Uusi hanke: Harvinaiset maametallit kiertävät teollisuuden jätevesistä optomagneettisiin sensorimateriaaleihin