Suomalaisten koululaisten pöytiin ei kateta mitä tahansa vaan kansallisten ravitsemussuositusten pohjalta laadittuja aterioita.
Arja-Leena Paavola
Pinaattiletut, lihapullat ja perunasose, makaronilaatikko.
Siinä kolme koululaisten suosikkia, jotka pitävät pintansa listan kärjessä vuodesta toiseen.
”Lapset tykkäävät konstailemattomasta ruuasta”, vahvistaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) pääsihteeri Arja Lyytikäinen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Nykyiset ruokamuodit ja -villitykset näkyvät kouluissa yllättävän vähän. Lyytikäisen mukaan niissä tarjotaan edelleen pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa.
”Sitä samaa, mitä muutenkin syödään. Ateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuoreannos, leipä, levite ja juoma”, Lyytikäinen kuvailee.
Kouluaterian koostumus perustuu vuonna 2014 julkaistuihin kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Niissä on nostettu esiin erityisesti riittävä kuidun saanti, joka Pohjoismaissa on yleensä liian vähäistä.
”Suositusten pohjalta pystytään perustelemaan kalliimman mutta terveydelle paremman tuotteen hankinta koulujen aterioita varten”, kertoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
”Keittiöille saatetaan esimerkiksi tarjota vähäkuituista leipää halvemmalla kuin runsaskuituista leipää.”
VRN:n jäsenenä Schwab on ollut mukana myös suositusten laatimisessa.
”Viljatuotteissa korostetaan täysjyväleipää, -pastaa ja -riisiä. Kuidun määrän nostamiseksi pyritään lisäämään myös kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä.”
Numerossa 5/2018 ilmestynyt juttu kertoo poikkeuksellisesta edusta eli maksuttomasta kouluruuasta, josta suomalaiset lapset ovat nauttineet jo pitkään.
Suomesta tuli vuonna 1948 maailman ensimmäinen maa, joka alkoi lakisääteisesti tarjota maksuttoman aterian kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille. Jo sitä ennen ruokaa oli monissa kouluissa tarjoiltu vuosikymmeniä. Lue koko juttu täältä.
(Kuva: Palmia Oy) Nykyoppilaat saavat valita ja annostella kouluruokansa itse. Lautasilta löytyy yhä enemmän kasviksia.
