Verisolutyyppien epigeneettinen ikä eroaa toisistaan merkittävästi. Solujen välinen ikäero saattaa olla useita vuosikymmeniä, raportoivat epigeneettisen kellon toimintaa selvittäneet tutkijat.
Tampereen yliopiston tutkijat havaitsivat suurimmat solujen väliset ikäerot uusimmilla ja kehittyneimmillä epigeneettisillä kelloilla.
Tietyt verisolutyypit, esimerkiksi naiivit T-solut, olivat selvästi nuorempia kuin muut solut keskimäärin. Vanhimmiksi soluiksi osoittautuivat monosyytit.
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että ihmisen vanhetessa verenkierrossa yleistyvät sellaiset solutyypit, jotka ovat epigeneettiseltä iältään vanhempia.
Vastaavasti sellaiset solut, joilla epigeneettinen ikä on nuorempi, tulevat harvinaisemmiksi.
Tulokset on julkaistu Geroscience-lehdessä.
”Solutyyppien vaikutus otettava huomioon”
Tamperelaistutkijat lähtivät selvittämään taustasyitä sille, miksi samanikäisten ihmisten epigeneettinen ikä voi olla useita vuosia suurempi tai pienempi.
Tutkimuksensa avulla he pyrkivät ymmärtämään paremmin, mitä kokoverestä mitattu epigeneettinen ikä edustaa.
Tutkimus toteutettiin usean erilaisen kelloalgoritmin avulla sadoissa biologisissa näytteissä.
Dosentti Saara Marttilan ja dosentti Laura Kanasen mukaan solutyyppien tuoma vaikutus tulisi ottaa huomioon kaikissa epigeneettisillä kelloilla tehtävissä tutkimuksissa.
Muutoin ei voida olla varma siitä, missä määrin havaittu epigeneettisen iän muutos johtuu immuunisysteemin verisolujen määrien muutoksesta.
Epigeneettinen kello ennustaa jäljellä olevaa elinaikaa
Epigeneettinen ikä eli epigeneettinen kello on erittäin suosittu biologisen iän indikaattori, koska se ennustaa jäljellä olevaa tervettä elinaikaa ja sen voi määrittää tavallisesta verinäytteestä.
2010-luvulta lähtien on kehitetty erilaisia kelloversioita datalähtöisellä koneoppimismenetelmällä.
Epigeneettisten kellojen sisäinen toimintamekanismi on kuitenkin vielä selvittämättä. Puuttuu siis kokonaiskuva siitä, millä mekanismilla epigeneettinen kello tikittää.
Väestötason tutkimuksissa käytetään yleisimmin kokoverta, joka koostuu erilaisten verisolutyyppien sekoituksesta.
Tiedetään myös, että monet fysiologiset ja patologiset tilat sekä vanhenemisprosessi muuttavat verenkierron solualatyyppien määriä.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
