Suomalaisten Kemistien Seuran kunniajäsen, emeritusprofessori Yrjö Mälkki liittyi aikoinaan seuraan oman professorinsa rekrytoimana, kuten aiemmin oli tapana.
Aarre arkistoista -juttu on julkaistu alun perin Kemia-lehden numerossa 4/2019, jolloin Suomalaisten Kemistien Seura vietti satavuotisjuhliaan. Elokuun 2026 lopussa on seuran pitkäaikaisen vaikuttajan, emeritusprofessori Yrjö Mälkin, vuoro täyttää 100 vuotta. Kemiamedia onnittelee lämpimästi päivänsankaria!
Arja-Leena Paavola
Kun Yrjö Mälkki (s. 1926) oli nuori, Suomalaisten Kemistien Seuran kokoontumiset olivat toista maata kuin nykyään. Kokoukset olivat hyvin muodollisia tilaisuuksia.
”Seuran muut tilaisuudet taas olivat pääasiassa luentoja, joilla vanhat, arvonsa tuntevat professorit istuivat salin etummaisilla paikoilla. Vapaamuotoista keskustelua ei juuri käyty”, Mälkki kuvailee.
Hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1965. Noina aikoina seuran hallitukseen haluttiin tasavertaisesti yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun väkeä, joten tuore tohtori sai hallituskutsun.
Seuran insinöörit ryhtyivät pian rakentamaan jäsenistölle erilaisia kursseja, sillä kemian ala kehittyi nopeasti.
”Järjestimme kurssin muun muassa kromatografiasta, joka oli silloin kaikille aivan uutta. Joku ihmettelikin, että mihin kemistit tarvitsevat koreografiaa”, Mälkki muistelee huvittuneena.
Mälkki toimi seuran puheenjohtajana vuosina 1968–1969. Puheenjohtajakaudellaan hän pyrki tehostamaan jäsenten rekrytointia ja lisäämään jatkokoulutusta entisestään.
Vielä ei tunnettu elinikäisen oppimisen käsitettä, mutta se oli huomattu, että kemisteillä oli kova halu päivittää osaamistaan ja oppia uutta omasta alastaan.
Hyvän tilaisuuden päästä uuden tiedon äärelle tarjosi Kemian Päivät. Kemian Päivät on säilyttänyt ja vahvistanut asemaansa maksuttomana ja kemistikunnan suuresti arvostamana koulutustapahtumana.
Virolaiset veljet
Vapaamuotoisempaa yhdessäoloa harrastettiin jaostoissa ja paikallisseuroissa. Mälkki muistelee mielellään myös oman opinahjonsa Polin vuosijuhlia, legendaarisia Kondensatioita.
”Kondensatio järjestettiin tänä vuonna jo 128. kerran. Ne ovat aika kosteita illanviettoja, kuten nimestä voi päätellä.”
Vähitellen myös Kemian Päivien yhteyteen lisättiin sosiaalista toimintaa. Matkoja tehtiin etenkin Viroon, jossa pidettiin yhteisiä kokouksia sukulaiskansan kemistien kanssa.
”Virolaiset elivät vaikeita aikoja Neuvostoliiton puristuksessa, ja heillä oli puutetta jopa tutkimustyöhön tarvittavista materiaaleista”, Mälkki kertoo.
Hän muistaa erityisesti erään tutustumiskäynnin virolaiseen laboratorioon.
”Siellä oli pääasiassa tyhjiä laboratoriopöytiä.”
Toisen kerran virolaisryhmä tuli vastavierailulle Suomeen ja pääsi käymään VTT:ssä. Sieltä vieraat saivat kotiin viemisiksi erilaisia kemikaaleja.
”Yhteistilaisuuksissa virolaiset usein päättivät puheenvuoronsa sanoihin ’älkää unohtako meitä’.”
Seuran satavuotisjuhlassa huhtikuussa 2019 Viron delegaatio kiitti suomalaiskollegoitaan näiden tuesta silloin, kun maan uusi itsenäisyys oli vasta haave.
”Olen saanut paljon”
Huikeat 70 vuotta SKS:n hyväksi työtä tehnyt seuraveteraani tuntee itsekin saaneensa paljon.
”Yhteistyökontaktien lisäksi vuosien varrella on syntynyt monta hyvää ystävyyssuhdetta”, Mälkki hymyilee.
Hän kiittää seuran pysymistä itsenäisenä toimijana, joka on täyttänyt tehtävänsä hyvän ammattietiikan ja yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Kemia alana on kehittynyt pitkin askelin.
”Tieteellinen taso on erittäin kova. Vaatimukset ovat tiukentuneet ja monipuolistuneet ja koulutus parantunut. Korkeakouluista valmistuvat ovat paljon tietävämpiä kuin me aikoinaan olimme.”
Lue myös:
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
