Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT aikoo lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli hyödyntää purkujätteen uusiomateriaaleina ja sitten poistaa niillä haitalliset aineet hulevesistä.
Suomessa syntyy vuosittain 1,6 miljoonaa tonnia erilaista rakennus- ja purkujätettä, josta iso osa on vaikeasti kierrätettävää. LUT-yliopisto on keksinyt tiili-, harkko- ja betonijätteelle sekä mineraalivillaeristeille uuden hyödyntämiskohteen: jätteestä kehitetään suodatinainesekoituksia.
Uudella suodatusseoksella voidaan puhdistaa hulevesiä eli rakennetun ympäristön sade- ja sulamisvesiä, jotka sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja, öljyä ja mikromuovia.
“Rakennus- ja purkujätteiden eri jakeiden kustannustehokkaalle käytölle etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita”, kertoo professori Timo Kärki LUT-yliopiston kuitukomposiittien tutkimusryhmästä.
”Niiden käyttö hulevesien puhdistuksessa voi tarjota merkittäviä uusia mahdollisuuksia”, Kärki uskoo.
Huhtikuussa käynnistyneessä tutkimushankkeessa on mukana myös LUT:n erotustekniikan tutkijoita.
Jätteestä syntyviä uusiomateriaaleja testataan ensin Lahden yliopistokampuksen maaperälaboratoriossa. Sen jälkeen testit jatkuvat patolammikoissa Lahdessa sekä Virossa ja Latviassa.
Ratkaisu monistettavissa erilaisiin kohteisiin
Suomen rakennus- ja purkujätteen kierrätys- ja hyötykäyttöaste jäi vuonna 2020 alle 60 prosenttiin, joten EU:n asettamaan 70 prosentin tavoitteeseen on vielä matkaa. Betonimursketta menee maarakentamiseen, mutta monia muita jätelajeja on vaikeampi kierrättää tai hyödyntää.
Hulevedet johdetaan usein viemäreihin tai ojiin, joista ne päätyvät käsittelemättöminä vesistöihin. Tällöin ne samentavat ja rehevöittävät vesistöjä ja aiheuttavat pohjan liettymistä. Myös pohjaveden laatu voi kärsiä, samoin vesieliöstö. Vaikutukset näkyvät lopulta myös Itämeressä.
LUT pyrkii vastaamaan molempiin ongelmiin rakentamalla jätemateriaaleista valmiin suodatinratkaisun, joka voidaan monistaa erilaisiin kohteisiin riippumatta siitä, millainen kunkin paikan purkujätteen mineraalinen koostumus on. Kaupungit ja kunnat puolestaan saavat uusia keinoja hulevesien käsittelyyn.
Kolmivuotiseen pilottihankkeeseen osallistuvat LUT-yliopiston lisäksi Helsingin ja Tallinnan yliopistot sekä Lahden kaupunki, virolainen Harjumaan liitto ja Smiltenen kunta Latviasta.
Päivi Ikonen
(Kuva Adobe Stock) Hulevesien on todettu sisältävän arvioitua enemmän haitallisia aineita, joten niitä myös huuhtoutuu vesistöihin luultua runsaammin.
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
