Metsäojitettujen soiden ojat päästävät ilmakehään paljon vähemmän metaania kuin aiemmin on oletettu. Erityisen pieniä metaanipäästöt ovat sammaloituneilla ojilla.
Tulokset käyvät ilmi Tampereen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, jonka julkaisi Frontiers in Environmental Science.
Sammalpeitteisten ojien metaanipäästöt ovat tutkimuksen mukaan hyvin pienet, vain kahdeksasosa sammalettomien vesipintaisten ojien päästöistä. Syynä on todennäköisesti mikrobitoiminta.
”Sammalen sisällä ja pinnalla ja myös sammalen alla elää metaania syöviä mikrobeja, metanotrofeja, jotka käyttävät metaanin ravinnokseen ennen kuin se päätyy ilmakehään”, kertoo tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, akatemiatutkija Antti Rissanen Tampereen yliopistosta.
”On myös mahdollista, että sammaleiden erittämät orgaaniset yhdisteet hillitsevät metaania muodostavien metanogeenisten mikrobien toimintaa.”
LIsäksi sammaloituvien ojien osuus kaikista metsäojista on kasvussa, sillä kunnostusojitukset vähenevät työhön myönnettävien tukien päättyessä.
IPCC:n nykyarviot Suomen osalta vääriä
Suomen soista on ojitettu metsätalouskäyttöön noin 5,9 miljoonaa hehtaaria, mikä tarkoittaa 17:ää prosenttia maan koko pinta-alasta.
Ojitus on lisännyt hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä maaperästä. Samalla ojittaminen on kuitenkin pienentänyt merkittävästi maaperän metaanipäästöjä.
Toisaalta ojista on prosessissa tullut metaanin päästölähteitä, jotka pitää ottaa huomioon kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa osana maankäyttösektoria.
Inventaarion metaanipäästöarvio metsäojista perustuu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n laskemaan perustason (Tier 1) päästökertoimeen. Kertoimen pohjana olevat tutkimukset kuvaavat kuitenkin huonosti Suomen oloja.
Kerroin ei myöskään ota huomioon sitä, että erityyppisillä ojilla voi olla erisuuruiset metaanipäästöt, joten suomalaistutkijat halusivat aiheesta lisätietoa.
Tuoreessa tutkimuksessaan he kokosivat yhteen aiempaa mittausaineistoa erilaisista ojista yhteensä 21 tutkimusalueelta Suomessa. Lisäksi he tekivät metaanipäästöjen kammiomittauksia.
”Uudet päästökertoimet käyttöön”
Tutkijat myös laskivat metsäojitettujen soiden ojien pinta-alan ja sammaloituneiden ojien suhteellisen osuuden.
”Arvioimme, että kaksi kolmannesta ojista on sammalpeitteisiä ja vain kolmannes sammalettomia”, kertoo tutkija Leena Stenberg Luonnonvarakeskuksesta.
Sammalpeitteisten ojien pienten päästöjen ja suuren osuuden takia ojien metaanipäästöt ovat vain noin 8 600 tonnia vuodessa. Määrä on 63 prosenttia pienempi kuin nykyisessä kasvihuonekaasuinventaariossa.
Hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna uusi päästöarvio on noin 0,4 miljoonaa tonnia pienempi kuin vanha.
Tutkimusryhmä ehdottaakin, että inventaariossa otetaan käyttöön uudet, tuoreisiin tuloksiin perustuvat kansalliset päästökertoimet.
(Kuva Paavo Ojanen) Sammal valtaa vähitellen metsäsoiden ojat. Sammalpeitteisten ojien metaanipäästöt ovat vain murto-osa vesipintaisten ojien päästöistä.
Aiheesta aiemmin:
Maailman metaanipäästöt jatkavat kasvuaan
Talvien lyheneminen lisää järvien metaanipäästöjä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
