Joensuulainen Lakan Betoni käynnistää nykyistä selvästi vihreämpien betonituotteiden valmistuksen ensi vuoden alussa.

Lakka ottaa tuolloin käyttöön toisen joensuulaisyrityksen Carbonaiden menetelmän, jossa betonin sementtiä korvataan hiilidioksidilla.

Kovetusvaiheessa betoniin lisättävä hiilidioksidi karbonoituu eli kivettyy betoniin imeytyessään. Näin se vähentää sementin tarvetta sidosaineena.

“Tämä on meille miljoonainvestointi. Tavoitteemme on, että parin seuraavan vuoden aikana puolet Joensuun tehtaan tuotannosta ajetaan hiilidioksidikäsittelyllä”, kertoo Lakan toimitusjohtaja Juho Hiltunen.

Pian tuhannen hiilitonnin vuosivauhti

Hiltusen mukaan yritys pääsee varsin nopeasti tuhannen hiilidioksiditonnin vuosivauhtiin.

”Jos menetelmä olisi käytössä kaikilla tehtaillamme, pystyisimme kivettämään betoniin pitkälti yli 10 000 tonnia hiilidioksidia”, hän laskee.

Määrä vastaisi reilusti yli 5 000 polttomoottorilla varustetun henkilöauton vuotuisia päästöjä.

Lakan Betonilla on tehtaat Joensuun lisäksi Jalasjärvellä, Varkaudessa ja Lopella.

Taustalla kaksi merkittävää muutostekijää

Lakan investointia tukee yhtiön mukaan kaksi isoa muutosta.

“Sementin hinta on viime vuosina noussut voimakkaasti, ja samalla ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien kysyntä on kasvanut”, Hiltunen kertoo.

Toimitusjohtajan mukaan keskusliikkeet ovat jo alkaneet ottaa yhteyttä yritykseen.

”Hekin asettavat ilmastotavoitteita, ja ne ulottuvat luonnollisesti myös myytäviin tuotteisiin”, hän muistuttaa.

”Olemme betonituotteiden rautakauppajakelussa Suomen johtava valmistaja, joten kuluttajille myytävien betonituotteiden vihertymiseen tällä investoinnilla on iso vaikutus.”

Jouduttaa prosessia ja mahdollistaa uudet sidosaineet

Vuonna 2022 perustetulle VTT-lähtöiselle Carbonaidelle Lakka on ensimmäinen asiakas, joka saa käyttöönsä yhtiön teknologian kaupallisen version.

“Hiilen sitomisen lisäksi karbonointi nopeuttaa betonin kovettumista jopa puolella, eli se jouduttaa koko tuotantoprosessia”, Carbonaiden toimitusjohtaja Tapio Vehmas kuvailee menetelmän etuja.

Lisäksi karbonointi mahdollistaa kokonaan uusien sidosaineiden käytön.

”Esimerkiksi ruostumattoman teräksen valmistuksessa syntyvää kuonaa voidaan hyödyntää sementin korvikkeena. Silloin betonituotteesta tulisi jopa hiilinegatiivinen.”

Tähtäin maailmanmarkkinoilla

Carbonaide todisti prosessinsa toimivuuden pilotissaan Rakennusbetoni- ja elementti oy:n tehtaassa Hollolassa, jossa se on saanut sidottua betoniin noin sata tonnia hiilidioksidia.

Lakan Joensuun-satsaus siis moninkertaistaa karbonisoitujen betonituotteiden valmistuskapasiteetin.

Carbonaide katsoo kuitenkin kauemmas.

”Yhtiön varsinaiset kasvumarkkinat ovat luonnollisesti muualla kuin Suomessa”, karbonointitekniikan VTT:ssä kehittänyt Vehmas sanoo.

Ensimmäinen tilaus ulkomailta tuli jo viime vuonna. Ison osan toiminnasta Hollolassa kustansi tanskalaisen teknologiastartupin Klimaten vetämän konsortion kautta sveitsiläinen ulkoiluvaatevalmistaja Mammut.

Sveitsiläisyhtiö kompensoi näin ilmastopäästöjään.

Carbonaiden päämääränä on pudottaa betoniteollisuuden hiilidioksidipäästöjä koko maailmassa.

Teollisuudenalan osuus ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on kahdeksan prosenttia. Määrästä 90 prosenttia on peräisin betonin sidosaineen sementin valmistuksesta.