Miltä menneisyyden ihmiset näyttivät, mistä he tulivat ja millaisia jälkiä he jättivät meihin? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa tamperelaisessa museokeskuksessa Vapriikissa 13. kesäkuuta avautuva näyttely.
Muinais-dna: Avain menneisyyteen -näyttely kuljettaa vierailijat ajassa taaksepäin työkalunaan tuorein tutkimustieto.
Muinais-dna:ta voidaan eristää muun muassa ihmisten ja eläinten luista sekä kasvien jäänteistä. Näin päästään tutkimaan esimerkiksi menneisyyden sairauksia ja muuttoliikkeitä.
Näyttelyn laboratoriossa on tilaisuus tutustua sekä muinais-dna:han että sen tutkimiseen. Sen jälkeen kävijä kohtaa tutkimustulosten avulla ennallistettuja ihmisiä ja oppii yksityiskohtia heidän elämästään.
Tietoa Suomen väestöhistoriasta
”Dna-tutkimukset ovat antaneet muun muassa viitteitä ihmisten ulkonäöstä ja terveydentilasta ja paljastaneet tietoa sukulaisuuksista ja sukupuolesta”, kertoo näyttelyn projektipäällikkö, tutkija Ulla Nordfors.
Näyttely sukeltaa myös koko ihmislajin varhaisvaiheisiin.
”Näyttelyssä selviää, minkälaisia olivat kymmeniä tuhansia vuosia sitten eläneet neandertalinihminen ja denisovanihminen, ja miten he liittyvät nykyisin eläviin ihmisiin.”
Tietoa on tarjolla siitäkin, millainen Suomen väestöhistoria on aikojen saatossa ollut.
Maahanmuuttoa esihistoriallisella ajalla
Kivikaudella Suomen alueella eli erilaisia ryhmiä, joista näyttelyssä on nostettu esiin kampakeraamisen kulttuurin metsästäjä-keräilijät (noin 5000–3000 eaa.)
Mukana ovat myös nuorakeraamisen kulttuurin paimentolaiset (noin 2500–1900 eaa.), joiden mukana meille tulivat ensimmäiset kotieläimet.
”Nämä ryhmät erosivat toisistaan paitsi kulttuurisesti, mahdollisesti myös geneettisesti. Näyttelyssä nähdään molempien kulttuurien hautaennallistukset sekä alkuperäisiä esinelöytöjä.”
Pronssikaudella (1500–500 eaa.) Suomen alueelle saapui uutta perimää ainakin idästä ja rautakaudella ajanlaskun alun tienoilla todennäköisesti etelästä.
Nykysuomalaisten geneettinen tausta onkin monipuolinen yhdistelmä eri aikoina ja eri suunnista saapuneita ihmisryhmiä, Nordfors tiivistää.
Kiinnostavia hautalöytöjä
Pelkkä dna ei silti yksin riitä. Näyttely tarkastelee siksi ihmistä myös erilaisten esineiden ja vaatteiden kautta. Ne kertovat ihmisten arjesta, uskomuksista ja yhteisöistä.
Esillä ovat esimerkiksi runsaasti kansainvälistä julkisuutta saaneen Hattulan Suontaan haudan (1050–1150 jaa.) ennallistus ja haudan alkuperäinen esineistö.
”Naisen asussa miekkojen kanssa haudatulla vainajalla oli dna-tutkimuksen mukaan xxy-kromosomisto”, Nordfors kertoo.
Vapriikissa voi lisäksi kuunnella näytteitä muinaisista kielistä ja pohtia, millaisen kuvan ne tarjoavat historiasta.
Värikemialliset analyysit kertovat muinaispuvuista
Näyttelyssä pääsee näkemään ennallistuksia sekä pronssikauden että rautakauden vaatteista.
Yksi kohokohta ovat täysin uudet, näyttelyä varten laaditut Tampereen seudun muinaispuvut.
1100–1200-lukujen tekstiililöydöistä tehtiin muun muassa värikemialliset analyysit.
”Tutkimusten perusteella naisella on tummasävyinen alus- ja päällysmekko sekä balttilaisia vaikutteita sisältävä pronssikoristeinen viitta”, kertoo näyttelypäällikkö Maj Meriluoto.
”Miehen asuun puolestaan kuuluu silkillä ja hopeabrokadilla koristettu, krapilla värjätty oranssinsävyinen tunika.”
Turun yliopiston tutkimuksen laajin esittely
Suomen alueen muinaisiin asukkaisiin pääsee tutustumaan myös kasvoennallistusten välityksellä.
Kasvokuvat perustuvat tarkkoihin luuston pohjalta tehtyihin ennallistuksiin. Osassa niistä on huomioitu dna:sta saatu tieto ihmisten silmien ja hiusten väristä.
”Seitsemän kasvoennallistusta herättävät eloon 600- ja 1600-lukujen välillä eläneitä ihmisiä, joiden jäännökset on löydetty Pälkäneeltä, Valkeakoskelta, Tammelasta, Isostakyröstä, Sipoosta ja Porvoosta”, Nordfors kuvailee.
Vaikka Vapriikin oman tutkimuksen keskiössä on nykyisen Pirkanmaan alue, näyttelyn näkökulma ulottuu paljon kauemmas.
”Vapriikin yhteistyökumppanina näyttelyhankkeessa on ollut Suomen alueen muinaisten asukkaiden geeniperimää tutkiva Turun yliopiston suomalais-ugrilainen muinaisgenomihanke Sugrige”, Nordfors selvittää.
Turkulaistutkimuksen dna-analyysien tulokset ovat näin laajasti esillä nyt ensimmäistä kertaa.
Näyttely päivittyy uusien tutkimustulosten myötä
Koska uusi näyttely on Vapriikissa esillä peräti kolme vuotta, se elää jatkossa tutkimuksen mukana.
Uusita tuloksia päivitetään näyttelyyn aina tarpeen mukaan.
Lisäksi vierailijat pääsevät seuraamaan tarkemmin kahden tutkimushankkeen etenemistä.
Toinen ratkoo tamperelaisesta Kustaa Hiekan museosta peräisin olevan muumioituneen käden arvoitusta, toinen selvittää Porvoon kaksoishaudan sisältöä.
Päivi Ikonen
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Uusi suomalainen muinaispuku ja hautalöydöt säväyttävät turkulaisnäyttelyssä
Ristimäen muotikuningatar toi Suomeen uuden tyylin
Suomen vanhimmat sukat saivat punansa värimatarasta
Hampaiden strontium kertoo: rautakauden suomalainen löysi puolison läheltä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
