Näyttely on avoinna Aboa Vetus & Ars Nova -museossa 29. syyskuuta 2023−19. toukokuuta 2024.
Ravattulan Ristimäki -näyttely tuo yleisön nähtäville hautalöytöjä rauta- ja keskiajan taitteesta liki tuhannen vuoden takaa.
Arkeologiset aarteet ovat peräisin Ravattulassa Turun kupeessa sijaitsevalta Ristimäeltä, joka on Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka. Kirkon kivijalka ja sen viereinen hautausmaa löytyivät vuonna 2013.
Kevääseen 2024 jatkuva näyttely esittelee naisen, lapsen ja keihäänkantajan haudan sekä Suomen kymmenennen muinaispuvun, joka on rekonstruoitu naisen haudan kangasjäänteiden perusteella.
Ravattulan muinaispuvun ennallistusta edelsi pitkä liuta monitieteisiä tutkimuksia, kuten villan laadun ja väriaineiden ja analyyseja ja vainajan luiden tutkimuksia.
Museossa on näytteillä myös esineistöä, muun muassa lapsen haudasta paljastuneet helmet, sekä pienoismalli kirkosta ja sen ympäristöstä.
Ravattulan kirkko rakennettiin 1100-luvulla, mutta se jäi pois käytöstä jo 1200-luvulla. Rakennusta ympäröineeseen kirkkomaahan haudattiin vuosina 1050–1250 noin 400 vainajaa.
(Kuva Anne-Mari Liira) Ravattulan muinaispukuun kuuluu rautakaudelle tyypillinen viitta ja sen alla oleva yksiosainen villakankainen mekko, joka edustaa jo varhaisen keskiajan tyyliä.
Aiheesta aiemmin:
Ristimäen muotikuningatar toi Suomeen uuden tyylin
Suomen vanhimmat sukat saivat punansa värimatarasta
Hampaiden strontium kertoo: rautakauden suomalainen löysi puolison läheltä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
