Kaarinan Ravattulassa eli 1100-luvulla nainen, joka kantoi tyylikästä villakankaasta ommeltua mekkoa ja sen päällä hienoa sinistä viittaa. Muodin suunnannäyttäjän asu on nyt ennallistettu uudeksi suomalaiseksi muinaispuvuksi.
Arja-Leena Paavola
Kun Turun keskustasta lähtee kulkemaan Aurajokea pitkin sisämaan suuntaan, noin neljän kilometrin päässä tulee vastaan metsäinen saareke, joka erottuu selvästi jokilaakson peltomaisemasta.
Täällä, Ravattulan Ristimäellä, tehtiin vuonna 2013 sensaatiomainen arkeologinen löytö. Paikalta tunnistettiin Suomen vanhimman tunnetun kirkkorakennuksen jäännökset. Kirkko ajoitettiin 1100-luvun lopun ja 1200-luvun alun vuosikymmeniin.
Rakennusta ympäröivä kirkkomaa osoittautui satojen vainajien viimeiseksi leposijaksi. Radiohiilitutkimuksissa kävi ilmi, että heistä ensimmäiset oli haudattu kalmistoon jo sata vuotta ennen itse kirkon rakentamista.
Turun yliopiston arkeologit ovat Juha Ruohosen johdolla tutkineet haudoista kuutisenkymmentä. Niistä yksi on ollut todellinen aarreaitta.
Kaivaukset olivat myöhäissyksyllä 2016 jo päättymässä, kun marraskuussa avattiin vielä yksi hauta, numero 41.
Siellä lepäsi lauta-arkussa noin 160–165 senttimetrin pituinen nainen, käsivarret vyötärölle taivutettuina.
Vainaja oli peitetty tummansinisellä villaviitalla, joka oli koristeltu kullanvärisin koristein. Villaisen mekon suojaksi oli puettu esiliina, jonka kulmia ja reunoja koristivat erilaiset pronssikuviot.
Kaulan kohdalta löytyi kapeisiin nauhoihin pujotettuja spiraaleja, jotka ilmeisesti olivat peräisin pääkoristeesta.
Hautaan laskettaessa naisella oli luultavasti ollut jaloissaan nahkaiset kengät, mutta niistä oli jäänyt todisteeksi vain maatunut jälki.
”Villakankaasta tehtiin myöhemmin radiohiiliajoitus, josta selvisi, että nainen oli haudattu kirkon viereen noin vuonna 1200”, kertoo tekstiileihin erikoistunut arkeologi Jaana Riikonen.
Haudassa 41 levänneen naisen asukokonaisuus edustaa rautakauden ja keskiajan välivaihetta, jonka pukeutuminen on tähän asti ollut tutkijoille tuntematonta aluetta.
Tutkimuksissa puvun kantaja on paljastunut uuden modernin tyylin edelläkävijäksi, jonka asusta löytyi aivan ennen näkemättömiä piirteitä.
”Vaatteiden perusteella voi sanoa, että nainen oli hyvin muotitietoinen”, Riikonen naurahtaa.
Ennallistettuun muinaispukuun ja Ristimäen hautalöytöihin voi tutustua turkulaisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon näyttelyssä, joka on avoinna 19. toukokuuta 2024 asti.
Juttu ravattulalaisesta muodin edelläkävijästä ja uuden muinaispuvun synnystä ilmestyi ensimmäisen kerran Kemia-lehden numerossa 6/2021. Koko jutun voit lukea täältä.
Lue myös:
Uusi suomalainen muinaispuku ja tuhatvuotiset hautalöydöt säväyttävät turkulaisnäyttelyssä
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
