Muovin kemiallinen kierrätys on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtavan tutkijan Anja Oasmaan mielestä lupaavin ratkaisu muovituotteiden uudelleenkäytön kehittämisessä.
”Pyrolyysiin perustuvalla kemiallisella kierrätyksellä kaikki muovit ja muoviseokset on mahdollista palauttaa öljyksi. Siten niistä saadaan polttoaineiden, muovien ja muiden kemikaalien raaka-ainetta”, Oasmaa sanoo.
Erilliskerätystä jätemuovista päätyy Suomessa noin 40–60 prosenttia poltettavaksi. Mekaaninen kierrätys ei sovi kaikelle muovijätteelle, eikä sitä ole myöskään pystytty saamaan taloudellisesti kannattavaksi.
Monikerroskalvojen sisältäminen muovilajien erottaminen toisistaan on usein mahdotonta. Muovin laatu myös heikkenee käytön ja kierrätyskertojen myötä, jolloin muovia ei voi enää kierrättää.
Huonolaatuinenkin muovijäte on kuitenkin mahdollista saada kiertoon termokemiallisella käsittelyllä. VTT:n kaksivuotinen WasteBusters-hanke on osoittanut, että kemiallinen kierrätys on kestävä vaihtoehto mekaaniselle kierrätykselle ja poltolle.
Esikäsittelyn edistysaskeleet
Muovien ja muoviseosten pitkät polymeeriketjut pilkottiin hankkeessa pyrolyysilla eli hapettomissa oloissa kuumentamalla lyhyemmiksi ketjuiksi ja osin jopa monomeereiksi asti.
Näin syntynyttä pyrolyysivahaa tai -öljyä voidaan todennäköisesti käsitellä öljynjalostamoissa perinteisin menetelmin. Pyrolyysiöljystä voidaan tislata erilleen monomeereja, dieseliä ja muita jakeita, joista osa sopii suoraan polttoaineiksi.
Projektissa tutkittiin ja kehitettiin sekä muovijätteen esikäsittelyä, pyrolyysin olosuhteita että tuotteen jälkikäsittelyä.
Anja Oasmaa pitää etenkin esikäsittelyn edistysaskelia ratkaisevina menetelmän kannattavalle käytölle.
”Muovijätteessä on sekaisin kalvoja ja monenlaisia tiiviitä ja höttöisiä kappaleita, minkä vuoksi sen käsittely on vaikeaa. Onnistuimme muuntamaan jätteen homogeeniseksi VTT:n uudentyyppisellä ekstruuderilla, jota on hiottu teolliselle muovijätteelle sopivaksi”, Oasmaa kertoo.
Tuija Käyhkö
