Päivi Törmä etsii fysiikan Graalin maljaa – suprajohteet mullistaisivat tietotekniikan energiatehokkuuden

Aalto-yliopiston professori Päivi Törmä vetää tutkimusryhmää, jonka työ voi mahdollistaa jopa tuhat kertaa nykyistä energiatehokkaamman tieto- ja viestintäteknologian.

Tieto- ja viestintätekniikka aiheuttaa arviolta jo 2–4 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi tietokoneiden käyttämästä energiasta merkittävä osa menetetään hukkalämpönä taivaan tuuliin.

Ongelma voidaan ratkaista huoneenlämmössä toimivilla suprajohteilla, joita Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professorin Päivi Törmän johtama maailmanlaajuinen SuperC-konsortio kehittää.

Viime vuonna koottu konsortio on tuonut yhteen suprajohtavan fysiikan, koneoppimisen ja materiaalitieteen johtavia asiantuntijoita. Suomesta mukana on myös Jyväskylän yliopisto, ulkomailta muun muassa Princetonin ja Columbian yliopistot sekä Max Planck -instituutti.

Konsortio sai hiljattain merkittävän rahoituksen kahdelta suomalaiselta säätiöltä. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi työhön kaksi miljoonaa euroa ja Mika ja Anu Anttosen äskettäin perustama Keele-säätiö 695 000 euroa.

Saisi myös junat levitoimaan

Nykyinen tieto- ja viestintäteknologia perustuu puolijohteisiin eli materiaaleihin, jotka johtavat sähköä eristemateriaaleja paremmin mutta metalleja huonommin.

Kun puolijohteiden avulla siirretään sähkövirtaa, osa energiasta päätyy hukkalämmöksi. Energiahukalta vältyttäisiin, jos teknologiassa hyödynnettäisiin suprajohteita eli materiaaleja, joissa sähkövirta pääsee tietyissä lämpötiloissa kulkemaan ilman hävikkiä.

Suprajohteita käytetään jo muun muassa lääketieteellisessä kuvantamisessa ja hiukkaskiihdyttimen osissa.

”Ongelma on, että suprajohtavat laitteet toimivat vain äärimmäisen kylmässä lämpötilassa, useimmat vasta noin –269 celsiusasteessa”, Päivi Törmä kuvailee tutkijoiden haastetta.

”Jos suprajohtava teknologia saataisiin toimimaan huoneenlämmössä, se voisi tehdä tieto- ja viestintäteknologiasta tuhat kertaa nykyistä energiatehokkaampaa. Lisäksi uudet suprajohteet voivat olla tärkeitä fuusioenergian ja levitoivien junien kehittämisessä.”

(Kuva Mikko Raskinen) Päivi Törmän johtama konsortio rakentaa huoneenlämmössä toimivaa suprajohdetta. Tutkijat toivovat pääsevänsä tavoitteeseensa kymmenen lähivuoden aikana.

Lue myös:

Energiasyöpöt tietokoneet kuriin – tiedon kuljettajiksi spinaallot

Grafeeni voi muuttua suprajohteeksi luultua lämpimämmässä


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia