VTT:n ja Aalto-yliopiston professori Merja Penttilä on saanut akateemikon arvonimen. Uusia tieteen akateemikkoja ovat myös Oulun yliopiston professori Heli Jantunen ja emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta.

Merja Penttilä (s. 1956) on työskennellyt VTT:n bioteknologian tutkimusprofessorina vuodesta 1999 ja Aallon osa-aikaisena synteettisen biologian professorina vuodesta 2016.

Penttilän keskeinen tutkimuskohde ovat solutehtaina toimivat elävät mikrobit, joita muokataan niin, että ne tuottavat esimerkiksi vasta-aineita, bioetanolia tai erilaisia biomateriaaleja.

Synteettisen biologian menetelmien avulla solujen ja entsyymien toimintaa voidaan mallintaa tietokoneella ja suunnitella perimään muutoksia, jotka saavat aikaan uusia biokemiallisia reaktioita ja parantavat solujen tuotanto-ominaisuuksia.

Penttilä on myös perustanut Synbio Powerhouse -nimisen ekosysteemin, joka yhdistää tutkimuksen, teollisuuden ja sijoittajat synteettisen biologian alueella.

Penttilä on johtanut EU- ja muita suuria tutkimushankkeita ja toiminut asiantuntijana useiden kotimaisten ja kansainvälisten instituuttien komiteoissa. Hänellä on noin 300 tieteellistä alkuperäisartikkelia ja 50 patenttia.

Lisää aiheesta:

Mikrobit töihin biotekniikan pilottilaitoksessa – jätteistä hyötytuotteita

Tutkija Merja Penttilä palkittiin Seattlessa

Professori keksi mullistavan menetelmän sähkökeramiikan valmistukseen

Oulun yliopiston teknillisen fysiikan professori ja mikroelektroniikan tutkimusyksikön johtaja Heli Jantunen (s. 1958) tunnetaan elektroniikkamateriaalien huippututkijana ja varsinkin keraamisen elektroniikan pioneerina.

Tiivistä yhteistyötä kymmenien teollisten kumppanien kanssa tehneellä Heli Jantusella on yhteensä 76 patenttia. Kuva Kai Tirkkonen

Erityisen ansioitunut Jantunen on matalien lämpötilojen keraamikomponenttien tutkimuksessa ja sovelluksien kehittämisessä.

Jantusen menetelmällä sähkökeraamiset komponentit, joita käytetään laajasti muun muassa tietoliikenteessä, autoteollisuudessa ja kulutuselektroniikassa, voidaan valmistaa yli tuhat astetta matalammissa lämpötiloissa kuin aiemmin.

Menetelmän ansiosta energiansäästö on merkittävä. Tekniikka on edullinen myös siksi, että siinä ei käytetä ympäristölle vahingollisia raaka-aineita eikä sen käyttöönotto vaadi suuria investointeja.

Lisää aiheesta:

Taiwan palkitsi professori Heli Jantusen

Kansainvälisen oikeuden tutkija tunnetaan maailmalla

Emeritusprofessori Martti Koskenniemi (s. 1953) on toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorina vuodesta 1994 ja perustamansa Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castrén -instituutin johtajana vuodesta 1997.

Martti Koskenniemen keskeisiä tutkimuskohteita ovat kansainvälisen oikeuden historia, valtioseuraanto, ihmisoikeudet ja kansainvälisen oikeuden fragmentaatio.  Kuva Studio Kari Likonen

Koskenniemi on maailman johtavia kansainvälisen oikeuden tutkijoita. Hän on työskennellyt muun muassa Cambridgen, Sorbonnen ja Melbournen yliopistossa sekä Lontoon School of Economicsissa.

Martti Koskenniemi on vaikuttanut merkittävästi kansainvälisen oikeuden alalla käytävään teoriakeskusteluun jo 30 vuotta.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti korkeintaan 16:lla erittäin ansioituneella suomalaisella tieteentekijällä. Arvonimen myöntää tasavallan presidentti Suomen Akatemian esityksestä.

(Pääkuva Studio Kari Likonen) Akateemikko Merja Penttilä aikoo valjastaa mikrobit biotuotetehtaiden työntekijöiksi.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.