VTT ja Helsingin yliopistollinen sairaala kehittävät yhdessä kotona tehtävää dialyysihoitoa ja aloittavat puettavien anturien kenttätestauksen.
VTT:n valmistamia puettavia sensoreita kantaa testissä yhteensä 36 vapaaehtoista potilasta. Antureiden avulla voidaan seurata dialyysihoidon vaikuttavuutta.
Sensorit keräävät reaaliaikaista tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta sekä hemodynamiikasta ja happitasoista.
Kukin potilas käyttää kahta langattomasti synkronoitua anturia. VTT:n algoritmit on sulautettu sekä laitteistoon että ohjelmistoihin.
”Keräämme ja laskemme monimuotoista dataa ennen ja jälkeen dialyysin ymmärtääksemme, mitä potilaiden elimistössä tapahtuu”, kuvailee erikoistutkija Mohammad H. Behfar VTT:stä.
”Insinööreinä ymmärrämme numeroita ja malleja, ja konsultoimme Husin asiantuntijoita, kun analysoimme kliinisiä biokemiallisia ja fysiologisia tekijöitä.”
Vankkaa osaamista lääkinnällisistä laitteista
VTT:llä on pitkäaikaista kokemusta lääkinnällisten laitteiden, muun muassa EKG-laastarien kehittämisestä. Vuonna 2023 tutkimuskeskus esitteli ensimmäisten joukossa biohajoavan EKG-laastarin.
Digilaastari valvoo potilaan tilaa tauotta
Biopohjainen EKG-laastari syntyy hiilestä ja nanosellusta – VTT etsii keksinnölleen kaupallistajaa
VTT:n tutkijat suunnittelevat Mohammad Behfarin mukaan mitä tahansa mutta haluavat aina saada teknologiastaan perusteellisen kenttätason arvioinnin.
”Uskomme, että puettavat anturimme ovat teknisesti niin kehittyneitä, että ne tukevat kotidialyysin seurannan tarpeita”, sanoo tutkija, joka ennakoi testidatasta löytyvän merkityksellisiä ilmiöitä.
Kotidialyysin yleistyminen toisi miljoonasäästöt
Munuaisten vajaatoiminnan dialyysihoito vaatii yleensä kolme viikoittaista sairaalakäyntiä. Tämä on yhteiskunnalle kallista ja potilaille niin kuormittavaa, että sekä heidän elämänlaatunsa että hoidon tulokset kärsivät.
Kotidialyysi on hoitomuotona mieluisampi ja selvästi kustannustehokkaampi, mutta sen saatavuus on vielä rajallista. Lisäksi hoidosta saatava tieto jää puutteelliseksi, sillä potilaiden seurantakäynnit sairaalassa tapahtuvat vain kerran kahdessa tai kolmessa kuukaudessa.
”Jos voimme lisätä kotidialyysin käyttöä ja saada sen turvallisuudesta aiempaa tarkemman käsityksen, voimme parantaa hoidon tuloksia ja potilaiden elämänlaatua”, sanoo CleverHealth Network -ekosysteemin vetäjä, kehityspäällikkö Virpi Rauta Husista.
Yhteiskunta voisi kotidialyysihoitojen laajentumisen myötä säästää arviolta 11 miljoonaa euroa vuodessa.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
