Puista ja muista kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista.

Helsingin yliopiston ja Paul Scherrer -instituutin tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä.

Tutkijoiden mukaan seskviterpeenit tulisi sisällyttää tuleviin ilmastomalleihin omana erillisenä tekijänään, jotta ennusteista saadaan entistä tarkempia.

Pilvipeitteen kehittyminen vaikuttaa ilmastoennusteisiin, koska suurempi määrä pilviä heijastaa pois enemmän auringon säteilyä, mikä taas viilentää maapallon pintaa.

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen Cernin kansainväliseen Cloud-hankkeeseen kuuluva tutkimus on julkaistu Science Advances -lehdessä.

Terpeenien pitoisuudet ilmakehässä kasvussa

Tärkein hiukkasten muodostumiseen vaikuttava ihmisen toiminnasta peräisin oleva kaasu on rikkidioksidi, jota syntyy lähinnä hiilen ja öljyn poltosta.

Hiilivedyt, erityisesti terpeenit, ovat puolestaan tärkeimpiä reaktioon osallistuvia luonnonkaasuja.

Terpeenit ovat olennaisia ainesosia eteerisissä öljyissä, jotka haistamme vaikkapa ruohoa leikatessa tai metsässä kävellessä. Kun nämä aineet hapettuvat eli reagoivat otsonin kanssa, ne muodostavat ilmassa pienhiukkasia.

Tiukentunut ympäristölainsäädäntö on viime vuosina pienentänyt rikkidioksidin pitoisuutta ilmakehässä merkittävästi.

”Terpeenipitoisuudet sen sijaan kasvavat, koska rasitus saa kasvit vapauttamaan niitä enemmän”, kertoo Paul Scherrer -instituutin tutkija Lubna Dada, joka tutkimuksen aikaan työskenteli Helsingin yliopistossa.

”Näin käy esimerkiksi lämpötilan noustessa ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä, jolloin kasvit altistuvat entistä useammin kuivuudelle tai tulville.”

Seskviterpeenit muodostavat erityisen paljon hiukkasia

Tutkimuksissa ei aiemmin ole juuri paneuduttu seskviterpeeneihin, sillä niiden mittaaminen on vaikeaa.

”Seskviterpeenit reagoivat hyvin nopeasti otsonin kanssa, minkä lisäksi niitä esiintyy ilmakehässä paljon vähemmän kuin muita kasvien tuottamia orgaanisia yhdisteitä”, Dada selventää.

Maapallon ilmaan vapautuu vuosittain 465 miljoonaa tonnia isopreeniä ja 91 miljoonaa tonnia monoterpeenejä. Seskviterpeenien määrä on vain 24 miljoonaa tonnia.

Tuore tutkimus kuitenkin paljasti, että seskviterpeeneillä on iso rooli hiukkasten muodostumisessa.

Mittausten mukaan seskviterpeenit muodostavat kymmenen kertaa enemmän hiukkasia kuin isopreeni ja monoterpeenit, kun yhdisteiden pitoisuus on sama.

Kokeet tehtiin Cernin tutkimuskammiossa, jossa voidaan simuloida ilmakehän erilaisia olosuhteita.

(Kuva Pixabay) Terpeenejä tuottavat ilmaan erityisesti havupuut.

Lue myös:

Jodihöyryjen molekyylitason hiukkasmuodostus vihdoin selvillä – suomalaiset mallinsivat

Jodihöyry voi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä

Typpihappo vaikuttaa hiukkasmuodostukseen ilmakehän yläosissa

Uusi menetelmä haihtuvien terpeenien määrittämiseen

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.