Idea on yksinkertainen: kierrätettävä muovijäte pilkotaan alkutekijöihinsä, joista rakennetaan aivan uusi tuote.
Juha Granath
Tyynellämerellä velloo muovijätteestä koostuva kolmen Ranskan kokoinen lautta.
Muovin seasta nostetaan jumiin jääneitä kuolleita kaloja ja kilpikonnia. Rantaan ajelehtineiden valaiden ja vesilintujen sisältä löytyy muoviroskaa.
Uutisten ja luontodokumenttien kuvat kertovat tylyä tarinaa ihmisen toiminnasta.
Maailmassa tuotetaan muovia jo reilusti yli 300 miljoonaa tonnia vuodessa, ja määrän povataan tuplaantuvan kymmenessä vuodessa.
Muovista kierrätetään vain kymmenesosa. Loppu päätyy luontoon tai kaatopaikoille ja polttouuneihin.
EU:n tavoitteiden mukaan muoveista pitäisi saada kiertoon vuoteen 2025 mennessä 50 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia. Kuinka päästä päämäärään?
Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on listannut viisi toivon alaa, jotka säästävät luontoa, edistävät kestävää kasvua, luovat työpaikkoja ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä.
Yksi aloista on muovin kierrättäminen kemiallisesti.
”Se on riittävän iso kala, jota kannattaa lähteä pyytämään. Muovin kemialliselle kierrätykselle tulee isot markkinat. Tarvittava teknologia löytyy jo, ja läpimurtoja on tulossa”, Vasara vakuuttaa.
Suomessa muovin kemiallisen kierrätyksen merkittävin kehittäjä on VTT:n ohella Neste. Vielä tutkimuksissa ollaan kokeilu- ja pilottiasteella.
Temppu ja sen tekotapa
Muovijätteen kemiallinen kierrätys vaatii ensin esikäsittelyn, jossa joukosta poistetaan sinne kuulumaton aines, kuten lasi ja metalli.
Sen jälkeen jätemuovi pilkotaan takaisin lähtöaineisiinsa, joita voidaan käyttää pohjana uusien muovipolymeerien rakentamisessa.
Käytössä olevat päätekniikat ovat pyrolyysi, kaasutus, depolymerointi ja solvolyysi.
VTT:n kehitystyö perustuu termokemiallisiin konversiomenetelmiin eli kaasutukseen ja pyrolyysiin, kertoo tutkimusalueen johtaja Tuulamari Helaja.
”Kaasutuksessa olemme ehkä hieman pidemmällä. Se sietää aika paljon sekalaisempaa muovijaetta kuin pyrolyysi”, Helaja sanoo.
Aihetta tutkii liki 50 asiantuntijaa Espoon Bioruukin pilotointikeskuksessa ja VTT:n Tampereen yksikössä Hervannassa.
Kansainvälistä yhteistyötä VTT tekee useiden tutkimuslaitosten ja muoviklusterien kanssa ECP4-hankkeessa (The European Composites, Plastics and Polymer Processing Platform).
Yhteistyökumppaneina ovat myös lukuisat kansainväliset yliopistot.
Liiketoiminta-alueen johtajan Jussi Mannisen mukaan VTT on jo tehnyt kokeita, jotka osoittavat, että muovin kemiallinen kierrätys voi toimia myös kaupallisesti.
”Ennen kuin päästään kaupalliseen ja teolliseen toimintaan pitäisi kuitenkin päästä rakentamaan demonstraatiolaitos jonkin tehtaan tai teollisuuslaitoksen kylkeen”, Manninen sanoo.
”Se on kymmenien miljoonien sijoitus, mutta kiinnostusta on ilmennyt.”
Juttu muovien kemiallisesta kierrätyksestä on toinen osa Vasaran lista -sarjaa. Juttu ilmestyi Kemia-lehdessä 7/2020. Lue koko juttu täältä.
(Kuva: VTT) VTT:n pyrolyysilaitteisto sijaitsee tutkimuskeskuksen pilotointikeskuksessa Bioruukissa Espoossa.
Muut Vasaran lista -sarjan jutut:
Pienydinreaktorit ovat pienen ja ketterän pelipaikka
Kvanttien voimin kohti uljasta uutta maailmaa
