Solumaatalous ei tarvitse peltoja eikä tuotantoeläimiä, sillä ravinto syntyy mikrobien voimin bioreaktoreissa.
Juha Granath
”Ruoka on paras lääke kaaosta vastaan”, julistaa vastikään Nobelin rauhanpalkinnon voittanut YK:n Maailman ruokaohjelma.
Tepsivä lääke tulisi tarpeeseen. Ruoan tuottaminen nykyisin menetelmin lämmittää ilmastoa, köyhdyttää maaperää ja rehevöittää vesistöjä.
Jos tilannetta ei ratkaista, ympäristöongelmien ja nälänhädän lisäksi yhteiskunnalliset kriisit kiihtyvät entisestään.
Kaaoksen välttämiseksi ruokaa pitää tuottaa entistä enemmän ja entistä kestävämmin. Apu saattaa löytyä yllättävän läheltä. Suomessa on jo valmiudet korkean teknologian ruoantuotantoon.
”Biotekniikan avulla osa ruoantuotannosta pystytään irrottamaan perinteisestä maataloudesta. Se säästää ympäristöä”, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Ruoantuotanto aiheuttaa 25 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ja kuluttaa 75 prosenttia puhtaasta vedestä.
Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan ruoantuotanto on suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.
Numeroiden valossa suomalaiset syövät vieraassa pöydässä.
Peräti 90 prosenttia kuluttamamme ruoan ympäristövaikutuksista jää Suomen rajojen ulkopuolelle.
Lisäksi 40 prosenttia suomalaisten käyttämien maataloustuotteiden vaatimasta maa-alasta on muualla kuin Suomessa.
Vaakatasosta noustaan pystyasentoon
Antti Vasara nimesi viime kesänä viisi toivon alaa, jotka säästävät luontoa, edistävät kestävää kasvua, luovat työpaikkoja ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä. Yksi viidestä on biotekninen ruoantuotanto eli solumaatalous.
Solumaataloudessa mikrobit ja bioreaktorit korvaavat pellot ja tuotantoeläimet.
Vasara vertaa murrosta ruoantuotannon vallankumoukseen, joka alkoi 1700-luvulla maanviljelyn teollistumisen myötä ja kesti aina 1900-luvulle.
”Tulevina vuosina biotekninen ruoantuotanto vapauttaa valtavat määrät viljelymaata ihmisten tarpeisiin”, hän vakuuttaa.
Vapautunut maa voidaan joko jättää luonnontilaan tai ottaa muuhun kuin maatalouskäyttöön.
”Maankäytön iso muutos perustuu tuotannon siirtämiseen vaakatasosta pystyasentoon”, kertoo tutkimusryhmän päällikkö Emilia Nordlund.
Siirtämisen jälkeen mikrobit tuottavat solutehtaissa ruokien valmistukseen erilaisia ainesosia, kuten maitoproteiinia ilman lehmää tai munanvalkuaista ilman kanaa.
Munanvalkuaisen tuottomenetelmä toi VTT:lle lokakuussa 2020 voiton eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden Earto-järjestön innovaatiokilpailussa. Näin suomalaislaitos osoitti kuuluvansa uuden vallankumouksen etujoukkoihin.
Juttu maatalouden uudesta vallankumouksesta ilmestyi Vasaran lista -sarjan kolmantena osana numerossa 1/2021. Lue koko juttu täältä.
(Kuva: VTT) VTT:n tiimipäällikkö Emilia Nordlund katsoo jo tulevaisuuteen. ”Solumaatalous tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia”, tutkija sanoo.
Lue Vasaran lista -sarjan muut jutut:
Pienydinreaktorit ovat pienen ja ketterän pelipaikka
Ratkaiseeko kemiallinen kierrätys muovien megaongelman
