Laboratoriossa kasvatettua potilaan rintasyöpäkudosta. Keltaisella ja vihreällä värjätyt solut ovat immuunisoluja, punaiset syöpäsoluja. Kuva: Pauliina Munne.

Rintasyöpä ei aina reagoi immunoterapiaan – suomalaistutkijoiden löytö voi paljastaa, miksi

Helsingin yliopiston tutkijoiden havainto avaa tietä kohti yksilöllisempää ja tehokkaampaa syövänhoitoa.

Immunoterapia on syövänhoidon merkittävimpiä edistysaskelia, mutta se ei tehoa kaikkiin potilaisiin.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät mekanismin, joka voi olla syynä tilanteeseen.

He havaitsivat, että rintasyövän leviämisen taustalla on paitsi kasvaimen kemiallinen rakenne myös sen fyysinen ympäristö.

Erityisesti kudoksen pehmeys eli niin sanottu mekaaninen mikroympäristö vaikuttaa siihen, kuinka hyvin elimistön oma immuunipuolustus kykenee tunnistamaan syöpäsolut ja torjumaan ne.

Tutkimustulokset julkaisi tiedelehti Nature Communications.

Auttaa kohdentamaan hoidon paremmin

”Suomessa meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia elävää rintasyöpäkudosta suoraan potilaista”, kertoo väitöskirjatutkija Aino Peura tiedotteessa.

”Toisin kuin solu- tai hiirimallien tutkimuksissa, tämä antaa meille realistisemman kuvan syövän käyttäytymisestä.”

Näin kävi ilmi, että syöpäsolut pystyvät pehmeässä kudosympäristössä piiloutumaan immuunipuolustukselta. Tämä voi puolestaan vauhdittaa taudin etenemistä.

Tutkijoiden löydökset voivat tulevaisuudessa auttaa lääkäreitä tunnistamaan paremmin potilaat, jotka eivät todennäköisesti hyödy immunoterapiasta.

Tällöin heille voidaan valita toisenlaisia hoitomuotoja, mikä tarkoittaa sekä parempia hoitotuloksia että vähemmän turhaa kuormitusta potilaille.

Onnistumisen taustalla harvinainen käytäntö

Tutkimuksen mahdollisti poikkeuksellinen yhteistyö Helsingin yliopiston, Husin ja Kymsoten välillä. Yhteistyön ansiosta rintasyöpäkudosta saatiin tutkimuskäyttöön suoraan leikkaussalista.

Kansainvälisestikin harvinainen käytäntö on jo herättänyt huomiota maailmalla.

”Olemme saaneet runsaasti yhteydenottoja kansainvälisiltä tutkijoilta, jotka ihmettelevät, miten tällainen yhteistyö on mahdollista”, kertoo tutkimusryhmää johtava professori Juha Klefström.

”Se on selkeä osoitus suomalaisen tutkimusympäristön vahvuuksista.”

Päivi Ikonen

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Diabeteslääke voi tehostaa elimistön taistelua rintasyöpää vastaan – ”käänteentekevä tutkimus”


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia