Itämerelle ja Jäämerelle ajautuvan meriroskan reittejä pääsee tänä kesänä seuraamaan verkon kautta lähes reaaliajassa.
Mahdollisuuden tähän tarjoaa kansainvälinen Plastic in a Bottle -hanke, johon osallistuu muun muassa Suomen ympäristökeskus Syke.
Roskan tiedetään voivan päätyä kauas lähtöpaikastaan.
”Roskat voivat pysyä pinnalla kauan ja kulkeutua hyvinkin pitkiä matkoja virtausten ja tuulen mukana”, kertoo Syken erikoistutkija Hermanni Kaartokallio.
Kaartokallio vastaa Sykessä pohjoisesta meriroskayhteistyöstä.
Maailmanlaajuisesti tärkeimpiä maalta mereen päätyvän roskan syitä ovat huonosti toimiva jätehuolto, tahallinen roskaaminen ja laiton roskien dumppaus.
Osa mereen joutuneesta roskasta vajoaa pohjaan, mutta osa jää kellumaan väliveteen tai pintaan.
Valtaosa kelluvasta roskasta on muovia, joka on peräisin joko maalta tai merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten meriliikenteestä ja kalastuksesta.
Tutkimuspoijut tuovat lisätietoa
Roskien kulkeutumista merellä ei vielä tunneta kunnolla. Lisää tietoa on luvassa, kiitos kahden meriroskapoijuksi nimetyn paikannuspoijun.
Poijut päästää matkaan Syken Pohjoiset meriroskat -projekti. Tutkimus on osa Plastic in a Bottle -hanketta.
Itämereen jo laskettu GPS-paikannuspoiju ajelehtii parhaillaan vapaasti ja lähettää tutkijoille tietoa matkanteostaan.
Niin kutsutun arktisen poijun vaellus alkaa Huippuvuorilta kesäkuun loppupuolella.
Arktisen poijun vie merelle Norjan Polaari-instituutin tutkimusalus. Instituutti toimii tutkimusprojektissa Syken kumppanina.
Kuva: Scanstockphoto
