Antibiooteille vastustuskykyinen Acinetobacter baumannii -bakteeri leviää sairaaloissa takertumalla tiukasti erilaisiin pintoihin erittäin ohuiden ja joustavien karvamaisten proteiinien avulla.
Lääketieteellisistä laitteista ja muilta sairaalapinnoilta bakteeri pääsee tarttumaan edelleen ihmiseen ja sairastuttamaan tämän infektioon, johon antibiootit eivät pure.
Pahamaineisen sairaalabakteerin leviämistavan paljastivat Turun yliopiston tutkijat, jotka selvittivät myös sen, kuinka bakteerin erikoiset karvat syntyvät.
Tuoreen tutkimuksen tulokset julkaisi tiedelehti Nature.
Lääke voisi ehkä estää karvojen synnyn
Acinetobacter baumannii -bakteerin karvamaisia ulokkeita kutsutaan nimellä ACU-pilus (archaic chaperone-usher). Samantapaisia proteiineja on monilla tauteja aiheuttavilla bakteereilla.
Kun turkulaiset tarkastelivat sairaalabakteeria kryoelektronimikroskoopilla, he havaitsivat, että piluksella on ainutlaatuinen siksak-rakenne.
Karvan päässä on tahmeita sormimaisia piikkejä, jotka kiinnittävät bakteerin lujasti niin elollisiin kuin elottomiin pintoihin. Kun karva on kerran tarrannut kiinni, sitä on vaikea irrottaa, koska se voi venyä muuttamalla muotoaan siksakista lineaariseksi.
Ryhmää johtaneen tutkijan Anton Zavialovin mukaan ilmiö on tuttu esimerkiksi veneilijöille, joiden käyttämissä kiinnitysköysissä hyödynnetään venyviä elementtejä.
”Jos kuvitellaan ihmisen kokoinen bakteeri, tämän jättimäisen bakteerin kiinnityskarvat olisivat silti sata kertaa ohuempia kuin ihmisen kädet”, Zavialov kuvailee tiedotteessa.
”Tällaisten ohuiden karvojen venymiskyky on olennainen, kun niiden on kestettävä suuria repiviä voimia, joita bakteerit kokevat ympäristössään.”
Tohtoriopiskelija Henri Malmin mukaan tulokset viittaavat siihen, että karvat erittyvät bakteerin sisältä ulkokalvon läpi venyneessä lineaarisessa muodossa. Pinnalla karvat vaihtavat siksak-muotoon, mikä estää niitä liukumasta takaisin bakteerin sisään.
”Teoriassa voimme kehittää lääkkeitä, jotka estävät tämän konformaatiomuutoksen. Sellaiset lääkkeet estäisivät karvan synnyn ja bakteerien kiinnittymisen”, Malmi sanoo.
Tulokset saattavat auttaa torjumaan muitakin bakteereita
Moniresistentti Acinetobacter baumannii on yksi ongelmallisimmista bakteereista maailman terveydenhuoltolaitoksissa.
”Se on tällä hetkellä kärjessä Maailman terveysjärjestön laatimalla listalla taudinaiheuttajista, joita vastaan tulee kehittää uusia antibiootteja”, Zavialov kertoo.
Tuoreet tutkimustulokset voivat hänen mukaansa auttaa torjumaan monia bakteeri-infektioita, koska samaa pintakiinnitysmekanismia käyttävät useat muutkin tärkeät taudinaiheuttajat, kuten Pseudomas aeruginosa.
(Kuva Adobe Stock) Sairaalabakteereita on hankala saada irti pinnoilta, joihin ne ovat pesiytyneet.
