Puun selluloosasta tehtävää kuitumassaa voidaan ruiskuttaa minkä tahansa pinnan päälle. Tuloksena on pinnan muotoja noudattava huokoinen, ääntä imevä kerros.
Vaihtoehdon perinteisille akustiikkalevyille kehittivät Aalto-yliopiston tutkijat yhdessä akustiikkaan erikoistuneen rakennusyrityksen Lumir Oy:n kanssa.
Massalla on mahdollista peittää laajempi pinta-ala kuin akustisilla levyillä, jotka yleensä asennetaan vain kattoon.
Ruiskutettavaa uutuusmateriaalia on testattu hyvin tuloksin suojellussa Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksessa.
Yliopiston akustiikan professorin Tapio Lokin mukaan ruiskutus paransi rakennuksen lukusalin akustiikkaa merkittävästi. Ruiskutus toteutettiin kahdelle seinälle.
”Yhdellä seinällä selluruiskutus tehtiin lasivillan päälle, ja toisessa seinässä käytettiin pelkkää selluruiskutusta”, Lokki kertoo tiedotteessa.
”Näillä helposti tehtävillä toimenpiteillä tilan äänimaailma parani merkittävästi ilman, että seinien ulkonäköä muutettiin. Huoneen hälyisyys vaimeni huomattavasti, ja akustiikka paranee vielä, kun tilaan tulevat huonekalut ja ihmiset.”
Vähäenerginen valmistusprosessi tekee hiilinegatiivisen tuotteen
Ruiskutettavan selluloosamassan valmistaminen on vähäenerginen prosessi. Lopputuote on hiilinegatiivinen, eli se sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia kuin sen tuotantoon kuluu. Lisäksi materiaali on hyvin kestävä.
”Töölön lukusalin ruiskutetut seinät kestävät vähintään kolmekymmentä vuotta.”
Parhaillaan Lokin vetämä tutkijaryhmä selvittää, onko akustiikkaratkaisussa parempi käyttää lehti- vai havupuista saatavia selluloosakuituja. Tiimi on havainnut jo aiemmin, että kuitujen alkuperällä saattaa olla merkitystä.
Tutkimuksessa ovat mukana myös Aallon kemistit professori Jaana Vapaavuoren johdolla.
”Tässä työssä poikkitieteellisyydestä on hyötyä”, Lokki sanoo.
Yritysyhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia
Aalto-yliopiston ja Lumir Oy:n yhteistyö alkoi viisi vuotta sitten diplomityöaiheilla. Uusien tutkimusideoiden myötä Aallossa on alettu selvittää biomateriaalien käyttöä myös akustiikan materiaaleina.
Yliopiston väitöskirjatutkija Jose Cucharero työskentelee myös Lumir-yhtiössä.
Yrityksen tuotekehitysjohtaja, tekniikan tohtori Tuomas Hänninen kiittelee hedelmällistä yhteistyötä. Selluloosakuituihin pohjautuva hiilinegatiivinen akustiikkalevy syntyi juuri Cuchareron tutkimuksen pohjalta.
”Meillä on myös työn alla akustiikkalevy, joka on tehty sataprosenttisesti sellusta”, kertoo Hänninen, joka toimii Cuchareron väitöskirjan ohjaajana.
Jose Cucharerolle itselleen toimintamalli on ollut palkitseva.
”Olen päässyt hyödyntämään tuloksia suoraan tuotekehityksessä, eikä työni ole jäänyt vain yhdeksi tutkimustulokseksi muiden joukossa”, tutkija sanoo.
(Kuva Anna Berg/Aalto-yliopisto) Uuden kuitumassan avulla vähennettiin Aalto-yliopiston Töölö-rakennuksen lukusalin kaikuisuutta.
