Soilfood Oy palauttaa maatalouden ja teollisuuden sivuvirtojen sisältämät ravinteet kiertoon lannoitteina. Aarre arkistoista -juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Kemia-lehdessä 1/2018 osana Kiertotalous ja kemia -sarjaa.

Emma Kaustara

”Teollisuuden sivuvirroista valmistetut lannoitteet hyödyttävät kaikkia osapuolia: viljelijöille ne ovat perinteisiä lannoitteita halvempia, ja tehtaille sivuvirtojen polttaminen olisi kalliimpaa kuin hyötykäyttö.”

Näin sanoo toimitusjohtaja Eljas Jokinen kierrätyslannoitteita kehittävästä Soilfood Oy:stä, joka käyttää raaka-aineenaan myös maatalouden sivuvirtoja.

Varsinaisen tuotekehityksen lisäksi yritys haluaa tuottaa myös uutta tietoa siitä, kuinka kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttö vaikuttaa maan fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin.

Soilfood kierrättää niitä bioenergia- ja metsäteollisuuden materiaalivirtoja, joita syntyy tuotannon sivutuotteena ja joita laitokset eivät itse pysty hyödyntämään.

”Ennen nämä sivuvirrat joko poltettiin tai ne päätyivät vedenpuhdistamoihin, mutta me otamme ne tehokkaampaan käyttöön.”

Jokinen painottaa, että sivuvirtapohjaiset lannoitteet ovat ennen kaikkea hyviä tuotteita, eivät pelkästään tapa hankkiutua eroon jätteestä.

”Tämäntyyppisiä lannoitteita on tehty vasta 20 vuotta. Niiden etenemistä hidastaa yhä ajattelumalli, jossa kierrätyslannoite on jätettä, ei huolella valmistettu tuote.”

Yhtiö testaa erilaisista sivuvirroista tehtyjen lannoitteiden ja maanparannusaineiden vaikutuksia neljässä tutkimushankkeessa.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen vetämässä Päästösäästö-projektissa selvitettiin sitä, kuinka maanparannusaineet heijastuvat alueen savisten peltojen kasvukuntoon.

Nyt Soilfoodin tavoitteena on laajentaa tutkimusta myös tuotteiden mikrobiologisiin vaikutuksiin.

Luonnonvarakeskuksen johtamassa Nesteravinne-hankkeessa pyritään edistämään nestemäisen kierrätystypen ja varsinkin ammoniumsulfaatin käyttöä maataloudessa.

Soilfood osallistuu myös Helsingin yliopiston koordinoimaan hyvän ja kestävän sadon kierrätyslannoittamisen Hykerrys-tutkimushankkeeseen,
jonka koekenttä sijaitsee Helsingin kaupungin pelloilla Haltialassa.

Lisäksi yhtiö satsaa neuvonta- ja kehitystoimintaan, jonka tarkoituksena on levittää tietoa kierrätyslannoitteista. Se on mukana esimerkiksi Helsingin yliopiston Osmo-hankkeessa, joka on suunnattu eteläisen ja läntisen Suomen viljelijöille.

Turvallisuus edellä

Soilfood ottaa tuotteistaan näytteet viikoittain, vaikka laki edellyttää vain kuukausittaista näytteenottoa.

”Kyse on uudesta alasta, ja on vielä paljon, mitä emme tiedä”, toimitusjohtaja toteaa.

”On ensisijaisen tärkeää taata tuotteiden turvallisuus ja maaperän puhtaus niin, ettei sinne pääse mahdollisia teollisen prosessoinnin jäljiltä jää
neitä haitta-aineilta.”

Yrityksen päämääränä on kyetä lannoittamaan eri kasveja ja erilaisia maaperätyyppejä juuri niille sopivilla tuotteilla.

”Maan hyvä kasvukunto edellyttää myös, että peltojen vesitalous on kunnossa, pH optimoitu kalkituksella ja viljelykierrossa monipuolisesti typensitojia, syysviljoja sekä alus- ja kerääjäkasveja”, Jokinen lisää.

(Kuva Soilfood) Toimitusjohtaja Eljas Jokinen (oik.) ja tutkija Juuso Joona (vas.) Soilfood Oy:stä haluavat vauhdittaa Suomen peltojen kasvua kierrätyslannoitteilla. Niistä on kiinnostunut myös maanviljelijä Tapio Anttila.

Lue myös:

Maanparannusaineita metsäteollisuuden jätevirroista – Soilfood voitti vastuullisuuskilpailun

Kasviproteiinitehtaan sivuvirrat jalostuvat kierrätyslannoitteeksi

Kriisi nostaa kierrätyslannoitteiden arvoa