Suomalaistutkijat ottavat käyttöön uuden laboratoriomenetelmän, jolla pakastetaan eläinyksilön perimää sisältävää kudosmateriaalia.
Kotieläinten perimän monimuotoisuutta ja eläingeenivaroja on tähän mennessä ylläpidetty perustamalla alkuperäisroduille säilytyskarjoja ja pakastamalla nestetyppeen alkioita ja siittiöitä.
Uusi menetelmä geenien pitkäaikaissäilytykseen lanseerattiin Pohjoismaiden geenivarakeskuksen NordGenin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) työpajassa huhtikuun alussa.
Koepala esimerkiksi ihosta
Yksilön perimää sisältävää materiaalia ovat muun muassa ihosolut.
”Ihon alempi kerros, verinahka, koostuu pääasiassa sidekudossoluista. Siksi eläimestä otetusta ihon koepalasta voidaan laboratoriossa kasvattaa sidekudossoluja säilytettäväksi geenipankkiin”, kertoo vanhempi tutkija Jaana Peippo NordGenistä.
Uuden menetelmän etu on, että kudosnäytteitä voidaan kerätä kaikista yksilöistä vuodenaikaan, lisääntymisvaiheeseen, ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Sopii erityisesti kausilisääntyville lajeille
Uusi tekniikka sopii erityisesti kausilisääntyvien eläinlajien, kuten vuohen, poron ja metsäpeuran, perimän monimuotoisuuden turvaamiseen.
Menetelmä on käytettävissä lisääntymiskauden ulkopuolella, jolloin sukusolujen ja alkioiden saanti ei ole mahdollista.
On kuitenkin tärkeää säilöä myös ympäri vuoden lisääntyvien lajien sidekudossoluja, tutkijat tähdentävät.
Geenivaraohjelman käyttöön lähiaikoina
Suomen Kansallisen geenivaraohjelman tavoitteena on käyttää uutta menetelmää kotieläinten geeniperimän säilytyksessä jo lähitulevaisuudessa.
Rodut menettävät perinnöllistä monimuotoisuuttaan, kun sukupolvet vaihtuvat.
”Pakastegeenipankista voidaan palauttaa rodusta hävinnyttä perinnöllistä vaihtelua”, taustoittaa Luken tutkimusprofessori Juha Kantanen, joka koordinoi kansallisen ohjelman eläingeenivarasektoria.
Jaana Peipon mukaan pakastettua geneettistä materiaalia voidaan todennäköisesti hyödyntää tulevaisuudessa eläinlajin mukaan esimerkiksi erilaistamalla sidekudossoluista sukusoluja.
Taustalla pitkä historia
Eläingeenivaroja on säilytetty Pohjoismaissa jo 40 vuotta.
Suomi päätti aloittaa kotieläinten perimän aktiivisen säilyttämisen yhtenä maailman ensimmäisistä maista vuonna 1983.
Ensimmäiseksi ryhdyttiin säilömään kriittisesti uhanalaisten alkuperälajien, itäsuomenkarjan eli kyytön ja pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmän geenejä.
Lue myös:
Suomen viljelykasveja suojellaan – Kansallinen geenivaraohjelma täyttää 20 vuotta
Dna-tutkimus selvittää suomenhevosen vaiheita
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
