Vantaan muovipakkausten käsittelylaitoksessa hyödynnetään jatkossa myös infrapuna-aaltoja muovilaatujen erottelemiseen toisistaan. Paineilmatekniikka ohjaa materiaalit lajiteltuina eteenpäin. Kuva: Jussi Hellsten/Remeo.

Suomen 3d-muovista suuri osa on pet-materiaalia – nir-teknologia mahdollistaa kierrätyksen

Pet-muovi voidaan erotella muusta jätemuovista nir-teknologialla, jonka kiertotalousyhtiö Remeo on ottanut käyttöön alan suomalaisena edelläkävijänä.

Kun Remeo ryhtyi tutkimaan kuluttajilta kerätyn muovijätteen koostumusta Vantaan laitoksessaan, selvisi, että 3d-pakkauksista peräti 40 prosenttia on kovaa pet-muovia.

”Se on todella iso määrä raaka-ainetta, joka tällä hetkellä menee ikään kuin hukkaan, koska emme ole sitä erotelleet aiemmin”, kertoo yhtiön kaupallinen päällikkö Saara Viljakainen.

Pet-muovin osuus selvisi infrapuna-aaltoja hyödyntävän nir-teknologian ansiosta. Nir kykenee tunnistamaan eri muovilaadut niiden polymeerirakenteen perusteella.

Remeon Vantaalla sijaitseva, eri puolilta maata tulevia muovipakkauksia käsittelevä Mega-laitos on erikoistunut optiseen erotteluun. Nir on laitoksen uusin, tänä keväänä käyttöön otettu menetelmä.

Investointia edelsivät tiivis yhteistyö laitetoimittajien kanssa ja yhtiön edustajien vierailut muihin eurooppalaisiin lajittelulaitoksiin, joissa arvioitiin nir-teknologiaa pet-muovien erottelussa.

Suuri osa yritysten ja kuluttajamuovipakkausten kovasta muovista on tähän asti päätynyt energiana hyödyntämiseen eli polttamiseen SRF-polttoaineena. Jatkossa pet on mahdollista saada hyötykäyttöön myös materiaalina. Suomeen on jo suunnitteilla pet-jatkokäsittelyä.

Auttaa nostamaan kansallista kierrätysastetta

Pet-muovi yhdistetään yleisimmin muovipulloihin, mutta materiaalia käytetään esimerkiksi rasioissa, joihin pakataan hedelmiä ja marjoja.

Pet-muovin erottelu muusta muovijätteestä on tärkeää siksi, että se heikentää muiden muovien kokonaiskierrätettävyyttä.

Muovin kierrätysaste on Suomessa vasta noin 30 prosenttia, kun EU:n tavoite on 50 ja vuoteen 2030 mennessä jo 55 prosenttia.

Laitoserottelun avulla kansallista kierrätysastettamme on mahdollista nostaa ja samalla pienentää sakkoa, jota Suomi nykyään joutuu maksamaan lähes 90 miljoonaa euroa vuodessa.

Päivi Ikonen

Aiheesta aiemmin:

Entistä suurempi osa muovipakkauksista kiertoon kotimaassa – Remeon investointi moninkertaistaa käsittelykapasiteetin


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia