Vasemmalla kirkaskenttä- ja oikealla fluoresenssikuva suoliorganoidista, joilla keliakian tulehdusreaktioita mallinnetaan. Organoidit kasvatetaan potilaan suolistokoepalasta eristetyistä kantasoluista. Kuva: Roselia Davidsson/Keijo Viirin tutkimusryhmä.

Toimiva keliakialääke yhä lähempänä – tamperelaistutkimus osoitti molekyylitason vaikutukset

Yli 10 000 geenin aktiivisuuteen perustuvat tulokset ovat erittäin vahva näyttö siitä, että käsillä saattaa olla ensimmäinen toimiva keliakialääke. Näin kertovat Tampereen yliopiston tutkijat.

Tampereen yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus selvitti ZED1227-nimisen lääkekandidaatin tehoa molekyylitason mekanismien kautta.

Transglutaminaasi 2 -estäjänä toimivan lääkeaihion on kehittänyt saksalainen lääkeyhtiö Zedera.

”Havaitsimme, että suun kautta annettu ZED1227 esti tehokkaasti gluteenin aiheuttamia suolistovaurioita ja tulehdusta, kun niitä arvioitiin geenien aktiivisuutta mittaamalla”, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Keijo Viiri.

Myös ravinteiden ja hivenaineiden imeytyminen parani

ZED1227:n tehoa tutkittiin analysoimalla keliakiapotilailta kerättyjä suolistokoepaloja.

Ensimmäiset koepalat otettiin pitkäaikaisen gluteenittoman ruokavalion noudattamisen jälkeen.

Sitten potilaille annettiin kuuden viikon ajan gluteenia kolme grammaa päivässä, minkä jälkeen otettiin uudet koepalat.

Osa koehenkilöistä sai gluteenialtistuksen aikana ZED1227-lääkettä, osa lumevalmistetta.

Myös ravinteiden ja hivenaineiden imeytymisestä vastaavien geenien aktiivisuus palautui ZED1227:ää saaneilla gluteenialtistusta edeltävälle tasolle.

Sopii ainakin gluteenittoman ruokavalion rinnalle

Jo aiempi, Tampereen yliopiston emeritusprofessorin Markku Mäen koordinoima kudostutkimus osoitti transglutaminaasi 2:n estäjän  ehkäisevän gluteenin aiheuttamia suoliston limakalvovaurioita.

Transglutaminaasi 2:n estäjän vaikutusmekanismeja ei kuitenkaan ole täysin tunnettu.

Keijo Viirin mukaan on ennenaikaista sanoa, että ZED1227 poistaisi tarpeen noudattaa gluteenitonta ruokavaliota.

”Se on kuitenkin vahva lääkekandidaatti, jota voidaan mahdollisesti käyttää gluteenittoman ruokavalion lisänä.”

Tuore tutkimus julkaistiin Nature Immunology -lehdessä. Julkaisu on osa tutkija Valeriia Dotsenkon väitöskirjaa, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa elokuussa.

Päivi Ikonen

 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia