TERMODYNAMIIKAN TOISEN pääsäännön mukaan entropia kasvaa, ihminen lihoo, ja kaikki ajautuu kaaokseen.
Tästä väärinymmärretystä luonnonlaista voi päätellä, että kaaos on kehityksen jalostunein muoto, alkuräjähdyksen liukuva päätepiste. Paitsi, että tämäkin on väärinymmärrys, mikäli asiaa kysyy kvanttimekaanikolta.
Kvanttipuolen konepeltien alta on löydetty ihmeellisiä asioita. Siellä kaaos nimittäin johtaa järjestykseen.
Kadonneet kvantit voivat poukkoilla samaan aikaan eri puolilla maapalloa. Ne juttelevat keskenään tavalla, joka estää salakuuntelun. Näin toki vain siinä tapauksessa, ettei tätäkin ole väärinymmärretty.
Tai sitten kvantti on samanaikaisesti sekä oikein- että väärinymmärretty. Ei voi tietää, eikä ainakaan ymmärtää.
KLASSINEN VÄÄRINYMMÄRTÄMINEN perustuu eri kieliin. Nörtti tietää, ettei Basic-lause toimi C+++++:ssa.
Normierkki tuntee puhutun kielen ongelmat. Otetaan vaikka ihan tavallinen Polterabend.
Saksassa se tarkoittaa suhteellisen sivistynyttä juhlaa, jossa vieraat vain panevat pari posliiniesinettä pirstaleiksi. Sirpaleet kun tuovat onnea tulevalle avioparille.
Suomessa asia on – ilmeisesti kvanttifysiikan silmälasien sumentamana – ymmärretty aivan toisella tavalla. Juhlinnan kohteet nöyryytetään julkisella paikalla, juotetaan tukevaan humalaan, ja lähetetään lopulta tiedottomassa tilassa mahdollisimman kauas.
Seuraavana aamuna sulhanen/morsian herää sitten Aden Adden kansainvälisellä lentoasemalla, josta yrittää epätoivoisesti päästä jollain keinoin vihkitilaisuuteensa Konneveden harmaakivikirkkoon.
Saksalaisittain kyseessä ei enää ole Polterabend, vaan Folterabend, siis klassinen väärinymmärrys.
TOINEN KLASSINEN väärinkäsityksen muoto on poliittinen puhe. Puheen tarkoituksena ei aina ole tiedon vaan väärien käsitysten välittäminen.
Pitää myös muistaa, ettei termi valeuutinen välttämättä tarkoita, että uutisessa olisi epätotuuksia. Voi olla, että puhuja ei yksinkertaisesti tykkää joko uutistoimittajasta tai uutisen sisällöstä.
Näin valetoimittajaksi nimittelykään ei ole kovin vakava asia. Sen sijaan uutistoimittajan kutsuminen pakinoitsijaksi olisi ankara loukkaus.
KOLMAS VÄÄRINYMMÄRRYKSEN väärinymmärrys on pitää sitä puhtaasti negatiivisena asiana. Kvanttifysiikasta tiedämme, että kaaos on järjestystä ja asiat voivat olla sekä niin että näin.
Väärinymmärryksen kvanttisuus on tuttua jokaiselle, jonka puoliso puhuu eri äidinkieltä. Kun väärinymmärtäminen on jokapäiväistä, merkittävistä asioista tulee liki merkityksettömiä.
Tätä voi simuloida kuuntelemalla internetistä esimerkiksi tagaloginkielisiä radiolähetyksiä.
Ei väliä, luetaanko tuntemattomien ihmisten veroilmoituksia vai haukutaanko kuulijaa mitä ilkeimmin sanakääntein. Kaikki kuulostaa samalta. Mikään solvaus ei tunnu missään, kun sitä ei ymmärrä.
KULTTUURIEROIHIN PERUSTUVASSA väärinymmärtämisessä on paras epäselvässä tapauksessa tuomita syytetyn eduksi. Henkilö aavistaa tulleensa verisesti loukatuksi mutta uskoo joko puolison tai itsensä ymmärtäneen väärin.
Tähän kategoriaan uppoaa myös muulla kuin äidinkielellä suoritettu sättiminen. Tarkasti ottaen kyseessä on lingvistinen kognitiivinen dissonanssi, LKD.
Kotimaan sisäisissä suhteissa LKD:ta esiintyy etenkin hämäläisten ja savolaisten välisissä seka-avioliitoissa. Onneksi hidas hämäläinen ei yleensä ehdi suuttua, vaikka sutki savolainen vähän mollaisi tai muokkaisi totuutta.
Keemikko
Kvanttifyysinen väärinymmärtäjä
Kirjoittaja on Kemia-lehden pakinoitsija, joka väittää katsovansa maailmaa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.
