Tampereen yliopistossa kehitetään teknologioita, joiden avulla kasvibiomassan ligniini voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.
Tutkimusta johtava yliopistonlehtori Suvi Santala on saanut hiljattain käynnistyneeseen hankkeeseen 1,3 miljoonan rahoituksen Novo Nordisk -säätiöltä.
Projektissa rakennettavilla uusilla teknologioilla voidaan luoda ominaisuuksia, joita ei luonnosta löydy mutta jotka toimivat biologisissa soluissa.
Ligniinistä on mahdollista saada erilaisia arvotuotteita geneettisesti muunneltujen bakteerien avulla. Bakteerit ohjelmoidaan toivotunlaisiksi työkaluiksi synteettisen biologian ja metaboliamuokkauksen keinoin.
”Yhdistämällä näitä lähestymistapoja koettelemme biologian rajoja nopeuttamalla evoluutiota ja tarjoamalla sille uutta materiaalia”, Santala kuvailee.
Sopii vaikka voiteluaineeksi
Kaikesta kasvibiomassasta jopa kolmannes on ligniiniä.
Sellunkeiton ja muiden metsäteollisuusprosessien sekä maatalouden ylijäämävirtana syntyvä ligniini on jätettä, joka menee yleensä poltettavaksi.
Esimerkiksi USA:n etanoliteollisuus hyödyntää kasvibiomassasta vain sokerit, ja vuosittain jopa 60 miljoonaa tonnia ligniiniä päätyy näin jätteeksi.
Tamperelaistutkijoiden tähtäimessä on, että ligniinistä tehdään tulevaisuudessa muun muassa korkealaatuisia voiteluaineita ja korvataan näin fossiilisen raakaöljyn käyttöä.
Improving metabolic diversity and efficiency of bacteria for lignin valorization -hanke jatkuu vuoteen 2026 asti.
Tutkimusyhteistyössä ovat mukana Georgian yliopisto ja Kansallinen uusiutuvan energian laboratorio Yhdysvalloista.
(Kuva Ville Santala) Suvi Santala yhdistää tutkimuksessaan synteettistä biologiaa ja nopeutettua evoluutiota. Monien mahdollisuuksien ligniinin ei hänen mielestään pitäisi päätyä jätteeksi.
Aiheesta aiemmin: