Uuden lannoitteen ottavat Suomessa ensimmäisinä käyttöön Lantmännenin sopimusviljelijät. Kuva: Lantmännen.

Yaran vähähiilinen lannoite syntyy uusiutuvasta ammoniakista – suitsii ensimmäiseksi rukiinviljelyn päästöjä

Uusiutuvasta ammoniakista valmistettava lannoite pudottaa rukiin viljelyn hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.

Uusiutuva ammoniakki syntyy korvaamalla maakaasusta saatava vety vedyllä, joka on tuotettu hajottamalla vesi elektrolyyttisesti vedyksi ja hapeksi uusiutuvan energian avulla.

Yara tuottaa uusiutuvaa vetyä ja ammoniakkia vesivoimalla pilottilaitoksessaan Norjan Porsgrunnissa.

Uuden lannoitteen hiilijalanjälki on 80–90 prosenttia pienempi kuin nykyisillä mineraalilannoitteilla.

Vähähiilisillä lannoitteilla on täysin sama kemiallinen koostumus kuin mineraalilannoitteilla, ja ne toimivat pellolla samalla tavoin kasvinravinteena.

Uusiutuvan ammoniakin lisäksi Yara satsaa myös ammoniakkituotantoon, jossa hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan (CCS).

Suomen ensimmäisiä käyttäjiä Lantmännenin sopimusviljelijät

Yaran vähähiilistä lannoitetta markkinoi Ruotsissa maatalousosuuskunta Lantmännen. Lannoite tulee osaksi Lantmännenin kestävän viljelyn ohjelmaa myös Suomessa.

”Yaran ja Lantmännenin kumppanuus on hieno esimerkki siitä, miten tärkeää yhteistyö on koko elintarviketuotannon kestävyyden kehittämisessä”, sanoo Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg.

Lantmännenin Ilmasto & luonto -ohjelmassa on mukana 93 suomalaista rukiin sopimusviljelijää, jotka kattoivat viime vuonna 17 prosenttia kotimaisen rukiin vuosituotannosta.

Ohjelma edellyttää sopimusviljelijöiltä myös muun muassa biopolttoaineiden käyttöä traktoreissa ja muissa työkoneissa.

Kohti kotimaisen viljan fossiilitonta arvoketjua

Vähähiilisen lannoitteen myötä ohjelman arvioidaan vähentävän rukiinviljelyn päästöjä jopa 30 prosenttia.

Tähän asti ohjelman päästövähennys on ollut 15 prosenttia.

”Viljelyn ja ruoantuotannon ilmastovaikutusten pienentämisessä tarvitaan kaikki keinot käyttöön”, sanoo Lantmännen Agron toimitusjohtaja Markku Multamäki.

”Päästöjä on vähennettävä nopeasti, jotta kykenemme saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksessa asetetut tavoitteet.”

Lantmännenin pitkän tähtäimen tavoitteena on tehdä kotimaisen viljan koko arvoketjusta fossiiliton.

Lue myös:

Helsingin olympialaisissa esitelty suomalaistuote on nykyään trendikäs herkku maailmalla

Helsingin Myllyn kaurankuoret hyötykäyttöön Yaran kierrätyslannoitteissa

Ammoniakki avittaa vihreää siirtymää


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia