Tutkijat ovat saaneet hyviä tuloksia selvityksestä, jossa lasten ALL-leukemian solujen piirteitä on kartoitettu huippumodernilla yhden solun analysointitekniikalla.
Aiemmin solujen ominaisuuksia ja hoitovastetta on tutkittu kokonaisten kudosten perusteella.
Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa verrattiin potilaiden luuytimestä eristettyjä leukemiasoluja terveisiin soluihin ja analysoitiin geenien luennan eroavaisuuksia.
Yhden solun kehitysvaiheen ja geenien aktiivisuuden tarkkuudella tehtävä arviointi on erityisen tärkeää leukemian kaltaisessa syövässä, joka aiheutuu epäkypsien solumuotojen villiintymisestä.
Akuutti leukemia on lasten yleisin syöpä. Sen tavanomaisin muoto, akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL), saa alkunsa varhaisista imusolulinjan soluista.
Tavallisimmin 2–5 vuoden iässä puhkeava tauti on yleensä hyvin parannettavissa. Joskus hoidot tehoavat kuitenkin hitaasti, jolloin taudin uusiutumisriski kohoaa.
Hoitovasteen arviointi tarkentuu
Suomalaistutkijat tarkastelivat muun muassa niitä harvalukuisia leukemiasoluja, jotka säilyivät hengissä ensimmäisten hoitoviikkojen aikana. Taudin toteamishetkeen verrattuna nämä solut olivat muuntuneet ja kypsyneet.
”Tämä voi olla luontainen reaktio lääkehoidolle tai kuvastaa leukemiasolujen tapaa väistää annettua hoitoa”, sanoo Taysin syöpäkeskuksen osastonylilääkäri Olli Lohi tiedotteessa.
Hänen mukaansa uusi teknologia mahdollistaa tarkemman hoitovasteen arvioinnin ja paljastaa, millaiset solut reagoivat hoitoon hitaasti.
Tutkijoiden tarkoituksena on etsiä uusia tehokkaampia täsmähoitoja juuri näitä soluryhmiä vastaan.
Soluista eläinmalleihin
Tutkimuksessa havaittiin korkea ETS-säätelijägeenien aktiivisuus leukemiasoluissa. Yksi näistä geeneistä, ELK3, on aikaisemmin tunnistettu leukemian altistusgeeninä.
Havainto vahvistaa aikaisempaa käsitystä siitä, että ETS-perheen säätelijät ovat keskeisessä roolissa akuutin leukemian syntymisessä.
Apulaisprofessori Merja Heinäniemi Itä-Suomen yliopistosta korostaa solujen säätelyverkon paremman tuntemisen avaavan uusia mahdollisuuksia täsmälääkintään.
”Kun estimme ETS-geenien toimintaa täsmälääkkeillä, saimme aikaiseksi solujen jakautumisen pysähtymisen. Jatkamme tämän havainnon tutkimusta parhaillaan muun muassa solu- ja eläinmalleilla.”
Tutkimuksen julkaisi Genome Medicine -lehti.
