KORONAKRIISI muutti kevään ja yllätti meidät kaikki. Ajatus maailmanlaajuisen pandemian uhasta ei ollut uusi, mutta ensimmäistä kertaa uhka tuli todeksi aivan odottamattomalla nopeudella ja ennennäkemättömän laajoin vaikutuksin.
Kun opiskelin tammi-helmikuussa Valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, puntaroimme kuvitteellisia tapauksia työstäessämme myös valmiuslain käyttöönottoa.
Kukaan ei voinut kuvitella, että lain käyttöönotosta tulisi pian totisinta totta.
Kuluva kevät on osoittanut, että kemianteollisuus on hyvistä syistä määritelty yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittiseksi toimialaksi.
Kriisin aikana on kirkastunut, kuinka elintärkeitä monet kemianteollisuuden tuotteet ovat yhteiskunnan toiminnalle: lääkkeet, desinfiointiaineet, liikennepolttoaineet, vedenpuhdistuskemikaalit, lannoitteet ja monet muut.
ON OLLUT hienoa seurata kemianteollisuuden yritysten aloitteellisuutta ja tahtoa panostaa siihen, että kriisistä selvitään.
Useat yritykset ovat muuttaneet tuotantoaan, tehneet lahjoituksia tai lähteneet mukaan ideoimaan sitä, miten tästä kriisistä päästään eteenpäin.
Vauhti Speed vaihtoi tuotantonsa suksivoiteista käsidesiksi, Kiilto aloitti käsidesin valmistuksen myös Hankasalmella, ja Kemira osoitti merkittävän lahjoituksen suojavarusteiden hankintaan terveydenhoitohenkilökunnalle.
Neste on mukana yritysryhmässä, jonka tavoitteena on koronatestien määrän kaksinkertaistaminen. Tässä vain muutamia esimerkkejä.
Kriisi on nostanut esiin kotimaisen tuotannon ja tuotannollisen osaamisen tärkeyden. Se on myös paljastanut kuljetusten ja logistiikan keskeisen merkityksen.
Ei ole yhdentekevää, millaiseksi muokkaamme yritystemme toimintaympäristöä ja millaiset edellytykset tuotannolliselle toiminnalle jatkossa Suomessa on.
Kansainvälinen kilpailukykymme on turvattava. Nyt tehtävillä valtion ja elinkeinoelämän yhteisillä toimilla luodaan toipumisen ja kasvun edellytyksiä kriisin jälkeiseen aikaan.
On tärkeää nostaa katse kriisin jälkeiseen aikaan
Terveys ja ihmisten hyvinvointi ovat nyt etusijalla, ja akuutin kriisin hoito on pistänyt valtion ja kuntatalouden suunnitelmat uusiksi.
Pandemiasta uhkaa kuitenkin tulla myös talouden täystuho. Yritysten konkurssit ja laajamittainen työttömyys lisäävät toteutuessaan sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia.
Kriisin keskellä katse täytyy nostaa tulevaan, rajata vahinkoja ja miettiä, miten tästä poikkeustilanteesta ja siihen liittyvistä rajoituksista tullaan ulos mahdollisimman pian ja turvallisesti.
Samalla pitäisi pystyä päättämään rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.
VIENTITEOLLISUUDEN pyörät täytyy pitää pyörimässä. Kotimaista kulutusta on pidettävä yllä ja yksityinen sektori kytkettävä tiiviisti mukaan ratkaisuun.
Kemianteollisuus haluaa toimia maan hallituksen ja viranomaisten tukena ja kumppanina koronaepidemian ja sen vaikutusten hillitsemisessä. On kriittisen tärkeää luoda Suomelle parhaat mahdolliset lähtökohdat toipumiseen.
Yhtään ylimääräistä päivää ei ole hukattavana, ei Suomessa eikä maailmalla.
Rokotteen uupuessa täydellistä exit-suunnitelmaa ei ole. Olennaista on, että terveet ja taudin jo sairastaneet voivat palata töihin ja kouluun ja pistää yhteiskunnan rattaat pyörimään.
Tarvitsemme mittavia toimenpiteitä testaamisen lisäämiseksi, ja tähän myös hallituksen tulisi tarttua. Samoin tartuntaketjut on pystyttävä jäljittämään.
Suomi on aina historiassaan selvinnyt kriiseistään, ja niin selviämme tästäkin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tavoin uskon vahvasti siihen, että ”tämä pirulainen on voitettavissa, me nujerramme sen”.
Mika Aalto
Kirjoittaja on Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Kuva: Sini Pennanen
Lue Kemianteollisuus ry:n tuoreen koronakyselyn tulokset täältä.
Muokattu 27.4.2020 kello 16.59. Lisätty koronakyselylinkki.
