Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät pyörätuolin käyttäjille istuintyynyn peitettä, joka hälyttää alkavasta paine- eli makuuhaavasta. Tieto menee sovelluksen kautta joko potilaalle itselleen tai hoitajalle.
”Älypeitteen sisäänrakennetut sensorit keräävät dataa silloin, kun potilas istuu pyörätuolissa. Tämä data välittyy ohjelmistolle, joka alkaa tehdä riskianalyysiä jo ennen kuin painehaava on alkanut kehittyä”, kuvailee tutkimustiimin projektipäällikkö Nuno Nobre.
Kaupallisesta tuotteesta tehdään kokonaisratkaisu, joka sekä havainnoi että raportoi käyttäjän painehaavariskistä
”Peitteen avulla on tarkoitus myös antaa riskialueelle haavojen syntyä ehkäisevää hoitoa. Tällä hetkellä selvitämme eri vaihtoehtoja ihon tai verenkierron mahdollisimman tehokkaaseen aktivoimiseen”, kertoo Nosore-projektin kaupallinen asiantuntija Martti Vakkala.
Riskiryhmäläisille kotikäyttöön
Älypeite pyrkii tunnistamaan erityisesti alkuvaiheen eli ykkös- ja kakkostasojen painehaavojen kehittymisen. Ainakin aluksi tuote on tarkoitettu erityisesti riskiryhmäläisille kotikäyttöä varten.
Tutkijat testaavat parhaillaan peitteen prototyypillä, kykenevätkö sen anturit tuottamaan juuri halutun kaltaista dataa.
”Tämän perusteella lähdemme selvittämään, miten saamme laitteen tuottaman tiedon näkymään käyttäjälle mahdollisimman selkeässä muodossa”, Nobre sanoo.
Älypeite sai alkunsa Stanfordin yliopistossa rakennetusta Biodesign-konseptista, jossa tutkijatiimi havainnoi terveydenhuollon yksikön toimintaa ja etsii ratkaisuja vaativia ongelmia.
Nosore-projektin havainnointijakso järjestettiin huhtikuussa helsinkiläisen Haartmanin sairaalan päivystyksessä. Sittemmin hanke sai Business Finlandilta puolentoista vuoden rahoituksen laitteen kehittämiseen.
Pahimmat haavat luuhun asti
Painehaavoja syntyy, kun ihminen ei pysty liikkumaan tai ei esimerkiksi heikentyneen tuntoaistin takia huomaa liikkumisen tarvetta.
Terveydenhuollolle painehaavat ovat valtava ongelma. Niiden osuus Suomen terveydenhuollon vuosittaisista kustannuksista on lähes 500 miljoonaa euroa. Erityisessä riskissä ovat vanhukset ja selkävammapotilaat, joista joka kolmas saa jossain vaiheessa painehaavan.
Ykköstason painehaava näkyy ihossa punaisena alueena. Niitä kehittyy helposti jo esimerkiksi silloin, kun istumme jalat ristissä.
Ylimmän eli neljännen tason painehaavat voivat mennä luuhun asti, ja ne vaativat kirurgista hoitoa.
Haavat voivat kehittyä nopeasti, ja niitä saattaa olla hankala huomata heti.
”Esimerkiksi vanhuksilla tunto voi olla alentunut, tai selkävammapotilailla kroppa reagoi syntyvään painehaavaan aluksi vain kuumeilemalla tai pahoinvoinnilla”, Nobre kuvaa tutkimuksen haastetta.
(Kuva Otto Olavinen/Aalto-yliopisto) Nuno Nobre (vas.) ja Martti Vakkala vievät nyt tutkimusta eteenpäin tiimin rakentaman prototyyppipeitteen avulla.
