Leveimmän väylän yliopistoon tarjoaa nykyään hyvä ylioppilastodistus. Opiskelupaikan saaneet ovat kirjoittaneet kemian selvästi useammin kuin ylioppilaat keskimäärin. Kemiaa myös tarvitaan yliopistoissa monilla eri aloilla.
Näin kertoo Oulun yliopiston kemian professori Jouni Pursiainen.
Pursiainen oli mukana hankkeessa, jossa rakennettiin vuonna 2020 voimaan astunut yliopistojen opiskelijavalinnan uudistus. Uudistus painottaa entistä enemmän ylioppilastodistuksen merkitystä jatko-opintoihin haettaessa.
Kemian kirjoittaminen on abiturientilta fiksu liike, sillä lähes kolmasosa yliopistossa opiskeltavista aloista antaa siitä lisäpisteitä. Osuus on selvästi suurempi kuin muilla reaaliaineilla.
Kemian arvosanaa hyödyntävät alat ovat biokemia, biolääketiede, tekniikan DIA-yhteisvalinta, elintarviketiede, ravitsemustiede, farmasia, lääketieteelliset alat, kemia, matematiikan, fysiikan tai kemian aineenopettaja, geotieteet ja liikuntabiologia.
Lisäksi maataloustieteet, informaatioverkostot, liiketaloustiede ja tietojenkäsittelytiede käyttävät määrittelyä ”matemaattinen ainereaali”, joka tarkoittaa fysiikkaa tai kemiaa.
Kemian arvosanat voivat tulla kyseeseen myös niillä aloilla, jotka laskevat todistusvalinnassa pisteet mistä hyvänsä ainereaalista. Alat ovat maantiede, informaatioverkostot, kasvatusala, logopedia, psykologia, taloustiede, metsätieteet, viestintätieteet ja yhteiskuntatieteet.
Lisäksi kemian arvosanaa voi hyödyntää niillä lukuisilla aloilla, jotka laskevat pisteitä mistä hyvänsä hakijalle parhaat pisteet tuottavasta aineesta.
”Kemia on iso osa yleissivistystä”
Kemian opiskelu jo lukiossa on hyvä idea siksikin, että kemia muodostaa merkittävän osan yleissivistyksestä, Jouni Pursiainen sanoo.
Kemiassa on kyse koko universumia koskevista periaatteista, jotka ovat olleet voimassa alkuräjähdyksestä lähtien, professori muistuttaa.
”Lakitermein voisi puhua maailmankaikkeuden perustuslaista, josta melkoinen osa on kemian ja fysiikan piiriin kuuluvia luonnonlakeja. Näitä lakeja emme voi muuttaa, joten ne olisi hyvä tuntea.”
Pursiaisen mukaan elollisen luonnon kemia on kaikkein monimutkaisinta ja funktionaalisinta kemiaa, jota ylipäätään tunnetaan.
”Kemian lainalaisuudet ovat osa meitä, joten ymmärrys elämän ihmeellisyydestä jää kovin vajavaiseksi ilman kemiaa”, Pursiainen korostaa Kemia-lehdessä 7/2022 julkaistussa jutussa.
”Yliopisto-opinnoissa kemian merkitys on suuri, koska kyse on perustieteestä, jota tarvitaan niin yhteiskunnan aineellisessa rakentamisessa, terveydenhoidossa kuin ympäristökysymyksissäkin – ja tietenkin kemianteollisuudessa, joka on Suomen suurimpia vientialoja.”
Lue juttu kokonaisuudessaan täältä.
(Kuva Adobe Stock) Kemian opiskelu lukiossa kannattaa, monestakin syystä.
Lue myös:
Oletko valitsemassa opintoalaasi? Kemian urapolku tarjoaa mahtavia mahdollisuuksia
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.
Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken yhden yön kylpyläloman kahdelle.
Lue lisää ja tee tilaus täällä.
P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.
