VTT:n ja Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n yhdessä vetytalouden yritysten kanssa tekemä laaja tutkimustyö esittää, että Suomeen rakennettaisiin suuria maanalaisia vetyvarastoja.
Tutkimuksen mukaan vetyvarastot ovat kriittinen elementti Suomen tavoitteessa nousta 2030-luvulla Euroopan vetytalouden johtoon ja tuottaa vähintään 10 prosenttia EU:n vihreästä vedystä.
Suomi pyrkii Euroopan johtavaksi vetytaloudeksi – Vetyklusteri julkisti vetytalousstrategian
Varastohankkeiden käynnistämisellä on siksi kiire.
”Maanalaisten vetyvarastojen rakentaminen kestää pitkään ja vaatii runsaasti pääomia”, perustelee hanketta johtanut erikoistutkija Pasi Valkokari VTT:stä.
40 000 kuutiometrin varaston rakentaminen maksaa noin 30 miljoonaa euroa ja rakentaminen kestää suunnittelu- ja luvitusvaiheineen neljästä viiteen vuotta.
Vedyn tuotantovolyymit vaihtelevat suuresti, joten järjestelmän tasapainoinen toiminta edellyttää vedyn varastointia. Vetyputkistojen tilavuus antaa muutaman tunnin joustovaraa, mutta usean päivän tasapainotukseen tarvitaan isoja varastoja.
Mukana keskeiset yritykset
HUG-hankkeessa (Hydrogen Underground) selvitettiin ensi kertaa perusteellisesti vedyn varastoinnin vaatimuksia Suomen oloissa. Hankkeeseen osallistui parikymmentä vetytalouden yritystä.
”Hanke on tuottanut arvokasta tietoa maanalaisen vetyvarastoinnin vaihtoehdoista sekä selventänyt mahdollisuuksia ja vielä ratkaisua vaativia epävarmuustekijöitä”, sanoo liiketoimintajohtaja Satu Sipola Fortum Power and Heat oy:stä.
Sipolan mukaan tulokset antavat vankan pohjan kehittää suuren mitan vetyvarastointia osana tulevaisuuden vetyjärjestelmää.
Kalliovarastojen suunnittelu vaatii jatkotutkimusta
Vedyn maanalaiset varastot mahdollistavat erittäin suuren kapasiteetin. Lisäksi vedyn sijoittaminen maan alle parantaa merkittävästi varastoinnin turvallisuutta.
Keski-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa on käytettävissä suolakiviluolastoja, jotka ovat luonnostaan tiiviitä. Suomessa varastoluolat täytyy louhia kallioperään, ja tiiveys saavutetaan teknisin ratkaisuin.
”Kalliovetyvaraston geologinen paikanvalinta, paikkatutkimukset ja materiaalitutkimukset ovat keskeisiä, jotta ympäröivän kallioperän stabiilius voidaan varmistaa eikä turvallisuus vaarannu vedyn mahdollisesti reagoidessa muiden materiaalien kanssa”, sanoo geologi Teemu Lindqvist GTK:sta.
Tutkimuksen seuraava vaihe on jo valmisteilla. Tähtäimessä on pilottilaitos ja monistettava varastointikonsepti.
Päivi Ikonen
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
