Jyväskylän yliopiston tuore solu- ja molekyylibiologian professori Lotta-Riina Sundberg etsii keinoja tautien parantamiseen lääkkeettömästi faagien avulla.

Faagit ovat bakteereja tuhoavia viruksia, joita on mahdollista käyttää työkaluna bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa.

Faagit ovat myös tutkija Lotta-Riina Sundbergin erityinen kiinnostuksen kohde, sillä bakteerien vastustuskyky lääkkeille on lisääntynyt hälyttävästi. Uusia hoitomuotoja tarvitaan kipeästi.

Sundberg on toukokuun alusta 2023 työskennellyt Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professorina.

Viime aikoina hänen huomionsa kohteena ovat olleet ihmisen limakalvot, jotka toimivat immuunipuolustuksen etuvartiona. Limakalvoissa elää oma mikrobiominsa, jossa monet faagit odottelevat isäntäbakteerin ilmestymistä.

”Haluan ymmärtää, minkälaisia vaikutuksia faageilla on limakalvoilla, miten faagit sitoutuvat sinne ja havaitsevat taudin aiheuttavan bakteerin sekä tuhoavat sen”, Sundberg kuvailee tiedotteessa.

”Kun ymmärrämme tämän toimintatavan, voimme mahdollisesti istuttaa faageja myös muualle ja estää näin tautien puhkeamisen.”

Mikrobien taistelu

Jokaisella taudinaiheuttajabakteerilla on oma faaginsa, joka pyrkii kaikin keinoin harhauttamaan isäntänsä päästäkseen tunkeutumaan sen sisään ja lisääntymään.

Bakteerit taas yrittävät torjua faageja monin tavoin, kuten tuottamalla virusta pilkkovia proteiineja.

”Bakteerit ikään kuin hankkivat rokotuksen faagia vastaan”, Sundberg kertoo.

”Olemme havainneet, että tämä johtaa kilpajuoksuun faagin ja bakteerin välillä, sillä molemmat pyrkivät muuntelemaan omaa perimäänsä, bakteerit vältelläkseen infektiota ja faagit puolestaan kehittymällä infektiivisemmäksi.”

Professori pyrkii ymmärtämään kokonaisuuden molekyylitasolla: kuinka faagit vaikuttavat bakteerien toimintakykyyn ja toisinpäin.

Jyväsjärvestä eristettiin tuntematon virus

Sundberg tutkii myös faagien diversiteettiä erityisesti vesiympäristöissä. Hänen tutkimusryhmänsä seuraa muun muassa sitä, minkälaisia faageja ympäristössä esiintyy minäkin vuodenaikana.

Virusten levinnäisyyden ja proteiinitason rakenteiden tutkimus tuottaa monenlaista uutta tietoa.

Sundbergin ryhmä on eristänyt Jyväsjärvestä tieteelle täysin uudentyyppisen viruksen, joka rakenteeltaan poikkeaa kaikista aiemmin tunnetuista viruksista.

”Hiljattain olemme myös onnistuneet eristämään faageja, joilla on oma immuunijärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että faagit ovat varastaneet immuunijärjestelmän bakteerilta”, Sundberg kertoo.

Löydöt auttavat tutkijoita pääsemään paremmin käsiksi virusten evoluutioon eli siihen, miten eri virustyypit ovat kehittyneet.

Pitkä sarka Jyväskylässä

Savonlinnasta kotoisin oleva Lotta-Riina Sundberg suoritti maisterin- ja tohtorintutkintonsa Jyväskylän yliopistossa, jossa hän väitteli vuonna 2005.

Vuosina 2012–2017 Sundberg työskenteli yliopiston biologisten vuorovaikutusten huippuyksikössä ja aloitti vuonna 2019 bio- ja ympäristötieteiden laitoksen apulaisprofessorina. Vuodesta 2021 hän on toiminut yliopiston nanotiedekeskuksen tieteellisenä johtajana.

Tutkimusvierailuja Sundberg on tehnyt Wisconsinin yliopistoon, Nottinghamin yliopistoon ja Kööpenhaminan yliopistoon.

(Kuva Jyväskylän yliopisto) Varsinkin odottamattomat löydöt opettavat ja tuottavat uusia innovaatioita, Lotta-Riina Sundberg sanoo.

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.