Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat sekä ihmisen että ympäristön mikrobiyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Lasten leikkipuistoissa ja päiväkodeissa yleisesti käytettävät kumimatot ylläpitävät selvästi köyhempiä ja epävakaampia bakteeriyhteisöjä kuin yhtä karut ja niukkaravinteiset luonnolliset kivipinnat.
Asian havaitsi tutkimuksessaan Helsingin yliopistossa väitellyt Juulia Manninen.
Tämä viittaa siihen, että keinotekoisten materiaalien valinnalla voi olla suurempi merkitys lasten mikrobialtistukselle kuin aiemmin on ajateltu. Lapsilla varhainen mikrobialtistus on erityisen tärkeää immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta.
Myös kaupunkien viheralueiden hoitokäytännöt näyttävät vaikuttavan.
Vähemmän intensiivisesti hoidetut puistot, joissa esimerkiksi nurmikko saa kasvaa pidempänä, ylläpitivät monimuotoisempaa mikrobistoa jo puistojen sisäänkäynneillä. Suurin osa kävijöistä altistuu siellä hyödyllisille mikrobeille.
Pah-yhdisteet kulkeutuvat asuntoihin
Manninen tutki myös saasteiden vaikutusta. Kaupungeissa elävien lasten kotien pah-yhdisteistä eli polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä löytyi yhteys lasten ihon ja suoliston bakteeristoon.
”Kotiin kulkeutuneiden pah-pitoisuuksien yhteydet lasten bakteeristoon olivat huolestuttavia. Näyttäisi siltä, että jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia”, Manninen sanoo.
Pah-yhdisteet ovat yleisimpiä terveydelle haitallisia saasteryhmiä, ja ne ovat muun muassa syöpävaarallisia. Yhdisteiden pitoisuudet korreloivat erityisesti rakennettujen alueiden kanssa.
Yksinkertaisilla valinnoilla merkitystä
Mannisen tutkimus kytkeytyy suomalaistutkijoiden biodiversiteettihypoteesiin, jonka mukaan ihmistoiminta ja kaupungistuminen muovaavat terveydelle tärkeitä mikrobiyhteisöjä.
Luontolisä hiekkalaatikkoon vahvistaa lasten immuunipuolustusta
Metsäluonto tekee ihmeitä immuniteetille
Vähentynyt altistuminen monimuotoiselle ympäristön mikrobistolle ja lisääntynyt altistuminen saasteille voivat olla yhteydessä immuunivälitteisten sairauksien yleistymiseen.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen altistaa sairauksille – fiksu möyrii mullassa
”Tulokset viittaavat siihen, että melko yksinkertaisilla valinnoilla, kuten luonnollisilla materiaaleilla ja vähäisemmällä hoitointensiteetillä viheralueilla, voimme tukea terveydelle hyödyllistä mikrobialtistusta kaupungeissa”, Manninen sanoo.
”Tarvitsisimme myös tehokkaita keinoja vähentää kaupunkiympäristöjen saastekuormaa.”
Päivi Ikonen
Aiheesta aiemmin:
Metsämikrobit terveyden ja lääkkeiden lähteeksi – Uute Scientific voitti Metsä360-palkinnon
Perinteinen hiekkalaatikko saa kaverin – Turku lanseeraa terveysvaikutteisen metsämikrobilaatikon
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen altistaa sairauksille – fiksu möyrii mullassa
Kosmetiikkaa ”metsäpölystä” – suomalaiskeksintö vahvistaa vastustuskykyä
Luonnon mikrobiuute tuo apua atooppisesta ihottumasta kärsiville
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!
