Tutkija Henri Moisanen työssään VTT:n fermentorihallissa Espoossa. Fermentointialustojen testauksen lisäksi VTT esikäsittelee Proscale-hankkeessa sivuvirtoja, skaalaa hiivaproteiinin jatkuvatoimista tuotantoa ja arvioi mikrobiproteiiniainesosien toiminnallisuutta ja soveltuvuutta elintarvikkeisiin. Kuva: Vesa Kippola.

Sivuvirroista uusia ainesosia elintarvikkeisiin – tutkimushanke vie mikrobiproteiinien tuotantoa teolliseen mittaan

VTT koordinoi uutta kansainvälistä hanketta, jossa tuotetaan elintarviketeollisuuden sivuvirroista proteiineja sienten, hiivojen ja bakteerien avulla.

Sivuvirrat sisältävät runsaasti arvokkaita hiilenlähteitä ja ravinteita, joita voidaan hyödyntää uusien proteiiniainesosien valmistuksessa.

Proscale-hankkeen tavoitteena on monipuolistaa Euroopan proteiininlähteitä kriisinkestävillä vaihtoehdoilla ja kehittää elintarvikeyritysten käyttöön turvallisia, ravitsevia ja toimivia ainesosia.

Sienten, hiivojen ja bakteerien avulla tuotettavia mikrobiproteiineja voidaan valmistaa ketterästi riippumatta viljelymaasta ja ilmastosta. Proteiineja kasvatetaan käymisprosessissa, jossa mikrobeja ruokitaan kasvualustan ravinteilla.

”Mikrobiproteiinien laajempaa käyttöä ovat aiemmin rajoittaneet sopivien raaka-aineiden hinta ja saatavuus sekä siirtyminen pilottimittakaavasta teollisesti merkittävään tuotantoon”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Nesli Sözer.

”Nyt tavoitteena on paitsi löytää vaihtoehtoisia proteiininlähteitä myös skaalata niiden tuotantoa teolliseen mittakaavaan.”

Proscale-hanke keskittyy kehittämään hiivaproteiinia, rihmasienistä saatavaa mykoproteiinia sekä bakteeriproteiinia, jota tuotetaan kaasufermentoinnilla.

Päämääränä on saada aikaan elintarvikeainesosia, joiden proteiinipitoisuus on vähintään 50 prosenttia. Kehityksen kohteena ovat myös ainesosien maku, rakenne ja toiminnallisuus.

”Vaihtoehtoiset proteiinit ovat hyödyllisiä vasta, kun niitä voidaan ja halutaan hyödyntää osana arjen ravitsemusta”, Sözer muistuttaa.

Kumppanina muun muassa Enifer

Bioteknologiayritys Enifer kehittää mykoproteiinin tuotantoprosessin skaalausta ja tuo hankkeeseen mykoproteiinin valmistuksen ja teollisen prosessoinnin osaamistaan.

”Eniferille sivuvirtojen hyödyntäminen proteiinintuotannossa ei ole vain tutkimuskysymys, vaan teollinen mahdollisuus”, sanoo yhtiön innovaatiojohtaja Joosu Kuivanen.

Enifer on elvyttänyt metsäteollisuudessa jo 1970-luvulla kehitetyn Pekilo-teknologian, jolla aikoinaan tuotettiin rehua puunjalostuksen sulfiittiliemestä. Yhtiön jalostamalla teknologialla syntyy ekologista proteiinia myös ihmisten syötäväksi.

Espoolaisyritys käynnistää parhaillaan ensimmäistä teollisen mitan tuotantolaitostaan Kirkkonummen Kantvikissa. Laitoksen vuosikapasiteetiksi tulee 3 000 tonnia.

Maailman ensimmäinen – suomalainen Enifer vei Pekilo-sieniproteiinin koiranruoan ainesosaksi

Kaikkiaan Proscale-hanke yhdistää 16 kumppania 11 maasta. Suomesta projektiin osallistuu myös Vaasan yliopisto. Hanke jatkuu syksyyn 2030.

Päivi Ikonen


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia