Kainuulaisen teollisuuden sivuvirtojen ligniini aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä paremmin.
Oulun yliopiston uudessa TELI-tutkimushankkeessa parannetaan ligniinijakeiden liukoisuutta ja pilotoidaan niiden käyttöä kemianteollisuudessa.
Samalla kehitetään Kainuun puutuoteteollisuutta ekologisempaan suuntaan.
Lastulevyistä, kovalevyistä, vanerista tai laminaateista valmistettavissa puutuotteissa käytetään tyypillisesti fenolia ja formaldehydiä sisältäviä hartsiliimoja, jotka perustuvat fossiilisiin raaka-aineisiin.
”Yksi keskeinen tulevaisuuden haaste on kehittää biopohjaisia liima-aineratkaisuja puurakentamiseen erikoistuneelle teollisuudelle Kainuussa”, sanoo tutkimuspäällikkö Jarkko Räty Oulun yliopiston Kajaanin mittaustekniikan yksiköstä.
”Ligniini on yksi mahdollinen raaka-aine tähän tarkoitukseen.”
Hankkeessa testataan ligniinin käyttämistä myös maaliteollisuuden raaka-aineena.
Haussa uudet ratkaisut
Ligniini on yleinen biopolymeeri, jonka osuus puun kokonaismassasta on jopa 20–30 prosenttia.
Erilaisissa teollisissa prosesseissa muodostuu jokaisessa omanlaistaan ligniiniä. Ligniinin jatkohyödyntäminen vaatii siten räätälöityä käsittelyä.
Kainuussa syntyy ligniiniä muun muassa St1-yhtiön bioetanolilaitoksessa, tulevaisuudessa ehkä myös suunnitteilla olevassa KaiCell Fibersin biotuotetehtaassa.
Kajaanissa sijaitsevassa St1:n laitoksessa ligniiniä kertyy vuosittain noin 15 000 tonnia. Se on ominaisuuksiltaan sellaista, että sitä on hankala liuottaa.
St1:n tutkijan Timo Leskisen mukaan yritys pyrkii aktiivisesti löytämään uusia ratkaisuja ligniinin hyötykäyttöön.
Hän muistuttaa, että uusiin vihreisiin liuottimiin perustuvat käsittelymenetelmät ovat kehittyneet jo lähelle teollista valmiutta muun muassa puupohjaisten tekstiilien tuotannossa.
”TELI-hankkeen avulla kartoitamme teknologian soveltuvuutta ligniinijakeemme jalostamiseen”, Leskinen kertoo.
(Kuva: Pixabay) St1:n Kajaanissa toimiva laitos tekee bioetanolia sahanpurusta. Myös tuotannon sivuvirta ligniini halutaan hyötykäyttöön.
