Etenkin merialueilla muodostuu kasviplanktonin ja levien tuottamana jodipitoisia höyryjä, jotka vauhdittavat pilvien muodostumista.
Ilmaan haihtuvat jodiyhdisteet hajoavat nopeasti vähäisenkin valon vaikutuksesta ja reagoivat ilmakehän otsonin kanssa, jolloin syntyy jodihappoa. Jodihappo muodostaa nopeasti uusia pienhiukkasia.
Tätä kautta jodiyhdisteillä on laaja vaikutus ilmastoon, jonka säätelyssä merialueiden pilvillä on iso merkitys.
Uusien jodihappohiukkasten muodostuminen on erityisen nopeaa silloin, kun kosminen säteily vaikuttaa hiukkasmuodostukseen.
Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin Science-lehdessä.
Jodihöyry sitä tärkeämpi, mitä vähemmän muita kaasuja
Tutkimuksessa selvisi myös, että muodostuneet hiukkaset koostuvat lähes kokonaan jodihaposta.
Jodihappo myös kasvattaa juuri syntyneet nanometrin kokoiset hiukkaset halkaisijaltaan noin satakertaisiksi pilviytimiksi.
Myös toinen jodipitoinen höyry, jodihapoke, vaikuttaa merkittävästi hiukkasmuodostuksen alkuvaiheisiin.
Jodin merkitys hiukkasmuodostuksessa on erityisen suuri sellaisilla alueilla, joilla kilpailevia kaasuja, kuten rikkihappoa, ammoniakkia ja orgaanisia yhdisteitä, on vähän.
Apuna hiukkaskiihdytin
Tutkimuksen laboratoriokokeet tehtiin Sveitsissä toimivassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä.
Kokeissa kartoitettiin sitä, kuinka ilmakehän pienhiukkasia muodostuu jodipitoisista höyryistä valtamerten rannikoilla ja arktisilla, merijään peittämillä alueilla.
Hiukkaskiihdyttimen avulla tutkijat selvittivät, miten avaruuden kosminen säteily vaikuttaa hiukkasten muodostumiseen maan pinnan tasolla ja troposfäärin yläosaa vastaavissa oloissa.
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) tutkijat olivat jo aiemmin tehneet havaintoja jodihiukkasten synnystä Atlantilla, Grönlannissa ja Etelämantereella.
Ilmakehän jodipitoisuus lisääntyy
Ilmakehän jodipitoisuus on noussut 70 viime vuoden aikana kolminkertaiseksi.
”Pitoisuus todennäköisesti kasvaa myös tulevaisuudessa, kun auringonvalo ja sen myötä planktonkukinnat lisääntyvät ohenevan merijään alla ja vapauttavat jään läpi lisää jodiyhdisteitä ilmakehään”, sanoo apulaisprofessori Mikko Sipilä.
Tästä voi hänen mukaansa seurata se, että jodiyhdisteistä alkunsa saava pilvien muodostus estää yhä enemmän lämmön haihtumista avaruuteen. Tämä taas kutistaa arktisten alueiden merijäätä entisestään.
(Havainnekuva Helen Cawley) Pilviä muodostuu jodipitoisista höyryistä arktisilla merialueilla.
