Appelsiininkuoret ja muut biojätteet voivat tehostaa arktisten alueiden öljyvahinkojen siivoamista.
Asia käy ilmi Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) tehdystä väitöstutkimuksesta.
Luonnonmukaiset, biohajoavat hajotusaineet ovat myrkytön öljyntorjuntamenetelmä, joka sopii etenkin pohjoisen herkkiin olosuhteisiin.
LUT-yliopiston vihreän kemian tutkimusryhmä on selvittänyt varsinkin kitosaanin öljyntorjuntaominaisuuksia. Kitosaani on toiseksi yleisimmän luonnonpolymeerin kitiinin johdannainen ja hyvä öljyn biopuhdistaja.
Kitosaanin kyky hajottaa öljyä pienemmiksi pisaroiksi riippuu veden pH-arvosta ja suolapitoisuudesta mutta myös lämpötilasta. Aineen teho heikkenee kylmässä merivedessä, jossa se ei kykene pilkkomaan öljyä yhtä hyvin.
Biojäte kumoaa kylmän veden vaikutuksen
Kun tohtoriopiskelija Bhairavi Doshi lisäsi kitosaaniin appelsiininkuoria, hän havaitsi, että bioperäinen aine kumoaa kylmän veden epäedullisen vaikutuksen.
Biojätelisäys sai aikaan sen, että kitosaani pystyi hajottamaan öljyn aiempaa pienempään pisarakokoon.
Arviolta 13 prosenttia maailman vielä löytämättömistä öljyvarannoista sijaitsee Pohjoisnapaa ympäröivällä alueella, joten arktiset varannot ovat merkittävät.
”Niin kauan kuin kaupallinen toiminta näillä herkillä alueilla jatkuu, tulee kehittää ekologisesti kestävää öljyntorjuntatekniikkaa”, Doshi sanoo.
Doshi on työskennellyt professori Mika Sillanpään johtamassa ryhmässä vuodesta 2015. Hänen väitöskirjansa Towards a sustainable valorisation of spilled oil by establishing a green chemistry between a surface active moiety of chitosan and oils tarkastettiin Mikkelin yliopistokeskuksessa 15. elokuuta.
