Ehkäisypillerien sisältämä estrogeenimuoto vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia metabolisia haittavaikutuksia pillereillä on.
Asia selvisi Oulun yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisessä tutkimuksessa.
Tutkimus osoitti, että yhdistelmäehkäisypillereissä yleisesti käytettävä etinyyliestradioli lisää elimistön matala-asteista tulehdusta.
Sen sijaan luonnollista estrogeenia muistuttavalla estradiolivaleraatilla ei ole juurikaan vaikutusta tulehdusarvoihin.
Tutkijoiden vertailemat valmisteet sisälsivät joko etinyyliestradiolia tai estradiolivaleraattia yhdistettynä keltarauhashormoni dienogestiin.
Vastaavaa vertailua näiden kahden estrogeenityypin välillä ei ole aiemmin tehty.
Keltarauhashormonin vaikutus oli tutkimusasetelmassa vakioitu.
Tutkimukseen osallistui 59 tervettä, iältään 18–34-vuotiasta naista.
He käyttivät joko etinyyliestradiolia tai estradiolivaleraattia sisältävää yhdistelmävalmistetta tai pelkkää keltarauhashormonia sisältävää valmistetta yhtäjaksoisesti yhdeksän viikon ajan.
Pitkittyneen matala-asteisen tulehduksen tiedetään altistavan naisia sydän- ja verisuonisairauksille.
Uusi havainto yllätti
Se, että etinyyliestradiolia sisältävä valmiste lisäsi elimistön matala-asteista tulehdusta, ei yllättänyt tutkijoita. Asiasta on saatu viitteitä aiemminkin.
Sen sijaan se, että estradiolivaleraatti ei nostanut tulehdusarvoja, oli kokonaan uusi havainto.
Ylivoimaisesti suurin osa nykyisin käytössä olevista yhdistelmäehkäisyvalmisteista sisältää etinyyliestradiolia.
”Etinyyliestradioliyhdistelmiä on markkinoilla kymmeniä eri valmisteita, kun taas luonnollista estradiolia tai estradiolivaleraattia sisältäviä valmisteita on käytössä Suomessa vain kolme”, kertoo päätutkijana toiminut Marika Kangasniemi Oulun yliopistosta.
Vaikka tulokset antavat vahvaa viitettä estradiolivaleraatin paremmuudesta, tarvitaan hänen mukaansa vielä lisätutkimuksia.
”Koska naiset käyttävät yhdistelmäehkäisyvalmisteita jopa vuosikymmeniä, voisi olla hyödyllistä suosia sellaisia valmisteita, joilla on vähemmän metabolisia haittavaikutuksia”, Kangasniemi kuitenkin sanoo.
”Erityisesti tämä tulisi huomioida naisilla, joilla on jo valmiiksi metabolisia riskitekijöitä, kuten ylipainoa tai monirakkulainen munasarjaoireyhtymä.”
