Oululaistutkijat Samuli Urpelainen (vas.) ja Marko Huttula uskovat, että aurinkovetypaneelit yleistyvät teolliseen käyttöön 2030-luvun alkupuolella. Kuva: Kaisu Koivumäki/Oulun yliopisto.

Vetyä valolla yliopiston katolla – aurinkovetyreaktorin prototyypin testit käyntiin Oulussa

Oulun yliopisto testaa aurinkovetyreaktorin prototyyppiä ensi kertaa Suomessa ulko-olosuhteissa. Aurinkovetypaneelin sisällä on vettä ja valokatalyyttinen materiaali.

Oulun yliopiston tutkijoiden vetyinnovaatio perustuu vesimolekyylien hajottamiseen vedyksi ja hapeksi valokatalyyttisesti auringonvalon avulla.

Prosessi ei tarvitse sähköä toisin kuin vedyn tuotannossa yleistyvä vesielektrolyysi-menetelmä, joka nielee valtavasti energiaa.

”Aurinkovedyssä vety on prosessin suora tulos”, kiteyttää yliopiston vetytutkimusta johtava professori Marko Huttula.

”Tutkimuksemme avulla on mahdollistettu vedyn tuottaminen suoraan Auringon energialla ilman välivaihetta, jossa energia muutetaan sähköksi.”

Menetelmä mahdollistaa hajautetun vedyntuotannon myös sähköverkon ulkopuolella, kunhan saatavilla on vettä ja auringonvaloa.

Suomi on Japanin ja Espanja ohessa kärkijoukoissa, kun aurinkovedyn tuotantoa viedään teolliseen mittaan.

”Oulun testireaktori on tärkeä askel aurinkovedyn edistämisessä”, sanoo yliopistotutkija Samuli Urpelainen.

Katalyytteja ilman kriittisiä raaka-aineita

Reaktorin prototyyppiä ovat edeltäneet laboratoriossa pitkään rakennetut prosessi, katalyytit ja aurinkovetypaneelien kalvot. Laboratorion keinovalossa tutkijat ovat kyenneet tuottamaan vetyä peräti 86 vuorokauden ajan ilman tehon heikkenemistä.

Oululaiset tähtäävät edullisiin katalyytteihin ilman kriittisiä raaka-aineita. Tutkimuksen kohteena on muun muassa Suomesta löytyvä nikkeli.

”Katalyytteja rakennetaan erilaisten molekyylien yhdisteistä, joissa haetaan näkyvälle auringonvalolle mahdollisimman herkkiä yhdistelmiä. Nikkeli lisää reagointia auringonvaloon, ja sitä voidaan monipuolisesti yhdistellä muihin aineisiin”, Urpelainen kertoo.

Yleensä katalyytit ovat pulverimaisia jauheita, jotka vaativat veteen lisättyinä jatkuvaa sekoittamista.

”Me pystyimme kiinnittämään katalyytit fyysiseen muotoon muokattaviksi kalvoiksi”, kertoo väitöskirjatutkija Veera Tapionkaski, joka vie tutkimusinnovaatiota käytäntöön ja liiketoiminnaksi perustamassaan Zun-H-yrityksessä.

”Tämä mahdollistaa tehokkaampien katalyyttien käytön tulevaisuudessa ja parantaa menetelmän kaupallisia laajennusmahdollisuuksia.”

Päivi Ikonen

Aiheesta aiemmin:

Kannettava vetyasema lataa läppärit – Oulun vetytutkimuspäivä esittelee alan tuoreimpia edistysaskelia

Eurooppalainen vetypalkinto Suomeen – Filipp Temerov kehittää päästöittä syntyvää aurinkovetyä

Oulun kattolaboratorio mittasi – nämä ovat aurinkopaneelien parhaat suunnat ja kallistuskulmat

Oulun vetytutkimus laajenee – tavoitteena oikeudenmukainen vihreä siirtymä

Oulun vetyaiheisesta bisnestapahtumasta kasvoi kansainvälinen vetyviikko

Utajärvi tavoittelee omaa vedyntuotantoa ja tankkausasemaa – Oulun yliopiston kehittämä aurinkovety syntyy ilman sähköä

Aurinko valaisee vetytaloutta

Uusilla tehokatalyyteilla vetyenergiaa auringonvalosta


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Nimi(Pakollinen)
This field is hidden when viewing the form
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.

Lisää uutisia