Härkäpapu oli Suomessa tärkeä ravintokasvi ennen perunan saapumista. Kiinnostus papuun on virinnyt viime aikoina uudelleen. Kuva: Adobe Stock.

Härkäpapu on hyvä osa suomalaista ruokavaliota, kertoo ranskalaisilla koehenkilöillä toteutettu tutkimus

Härkäpavun proteiini sulaa elimistössä hyvin, mutta se ei sellaisenaan sisällä tarpeeksi kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Papu sopii silti mainiosti täydentämään suomalaista ruokavaliota.

Tähän tulokseen päätyy Helsingin yliopiston tutkimus, joka tehtiin osana Leg4Life-hanketta.

Tutkimuksessa havaittiin, että välttämättömistä aminohapoista härkäpavussa oli histidiiniä ja tryptofaania riittämättömästi. Rikkipitoisten aminohappojenkaan määrä ei ollut optimaalinen.

Härkäpavun proteiinin sulavuus elimistössä on sen sijaan tutkijoiden mukaan melko hyvä.

Valttikorttina kotimaisuus

Härkäpapu on kaikkiaan erinomaista syötävää, kunhan ruokavalioon lisätään muutakin.

”Vaikka kasviproteiinien laatu on keskimäärin eläinproteiineja heikompaa, yhdistämällä palkokasveja ja viljavalmisteita proteiinin lähteinä saadaan elimistön tarpeisiin riittävä aminohappokoostumus”, sanoo dosentti Suvi Itkonen yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

”Soijan aminohappokoostumus sellaisenaan on oivallinen, mutta kotimaisten palkokasvien käyttöä olisi järkevää lisätä ympäristönäkökohdat huomioiden.”

Tutkimustietoa kasviperäisten proteiinien sulavuudesta ja hyväksikäytettävyydestä ihmiselimistössä on aiemmin ollut vain vähän.

Ranskalaiset koehenkilöt

Suomessa viljellyn härkäpavun proteiinin ja aminohappojen sulavuutta elimistössä tutkittiin ranskalaisilla koehenkilöillä.

Yhteistyössä oli mukana ranskalainen maatalousalan korkeakoulu AgroParisTech.

Kun koehenkilöt olivat nauttineet härkäpapuaterian, ateriamassan etenemistä ruoansulatuskanavassa seurattiin kahdeksan tunnin ajan.

Proteiini- ja aminohappopitoisuuden mitattiin ohutsuolen loppuosasta kerätyistä näytteistä.

”Tällä typen isotooppeihin perustuvalla tutkimusmenetelmällä pystyimme tarkastelemaan erikseen kokonaisproteiinin ja yksittäisten aminohappojen sulavuutta ohutsuolessa sekä imeytymistä verenkiertoon”, Itkonen kertoo.

Monitieteisyys kunniassaan

Hanke yhdisti Helsingin yliopiston monitieteisen asiantuntemuksen ranskalaisten menetelmäosaamiseen.

Fred Stoddardin ja Asko Simojoen johtamat maataloustieteiden osaston tutkijat vastasivat harvinaisella typen isotoopilla 15 lannoitettujen härkäpapujen haastavasta viljelystä.

Papujen prosessointi tutkimusaterioiksi suunniteltiin ja toteutettiin  elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastossa.

Varsinainen sulavuustutkimus toteutettiin puolestaan Suvi Itkosen tutkijavaihdon aikana, kertoo tutkimuksen ideoinut Leg4Life-hankkeen johtaja, apulaisprofessori Anne-Maria Pajari.

Aiheesta aiemmin:

Lautaselle vähemmän lihaa ja enemmän palkokasveja – ympäristö kiittää eikä terveyskään kärsi

Härkäpavun valtava perimä vihdoin kartoitettu – proteiinin koko potentiaali käyttöön

Haittageeni löytyi – härkäpapu sopii pian kaikkien ruuaksi

Kasviproteiinit: Suomi haastaa soijan kauralla ja härkäpavulla


 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla messulippupaketin arvontaan!

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia