Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla takaa riittävän aminohappojen saannin eikä vaikuta negatiivisesti luuston aineenvaihduntaan.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa vähennettiin punaisen ja prosessoidun lihan määrä planetaarisessa ruokavaliossa suositellulle tasolle. Lihan tilalle lisättiin Suomessa viljeltäviä palkokasveja eli hernettä ja härkäpapua.

Näin koostettu ruokavalio osoittautui proteiiniravitsemuksen kannalta turvalliseksi.

”Myöskään luuston terveys ei tällaisella ruokavaliomuutoksella vaarannu”, kertoo dosentti Suvi Itkonen yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

LIhamiehet ja papumiehet

Papumies-nimisen, kuusi viikkoa kestäneen tutkimuksen koehenkilöinä oli 102 suomalaista miestä, jotka jaettiin kahteen ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä söi viikossa 760 grammaa punaista ja prosessoitua lihaa. Määrä kattoi 25 prosenttia proteiinin kokonaissaannista ja vastaa suomalaisen miehen keskimääräistä lihankulutusta.

Toinen ryhmä söi palkokasvipohjaisia elintarvikkeita määrän, josta he saivat 20 prosenttia proteiinistaan. Lisäksi he söivät punaista ja prosessoitua lihaa planetaarisen ruokavalion suosituksen ylärajan verran eli 200 grammaa viikossa.

Kakkosryhmäläisten proteiinin kokonaissaannista viisi prosenttia tuli näin lihasta.

Ryhmien väliltä ei löytynyt eroja

Tutkimuselintarvikkeiden lisäksi miehet eivät saaneet nauttia muuta punaista ja prosessoitua lihaa tai palkokasveja. Muuten he noudattivat tavallista ruokavaliotaan.

Tutkijat eivät havainneet ryhmien välillä eroja luun muodostumisen tai luun hajoamisen merkkiaineissa.

Myöskään ryhmien kalsiumin tai D-vitamiinin saannit eivät eronneet toisistaan. Kalsiumin saanti oli miehillä nykyisen ravitsemussuosituksen mukaista ja D-vitamiinin saanti hyvin lähellä suositusta.

Välttämättömien aminohappojen ja proteiinin saannit olivat keskimäärin suositusten mukaisia molemmissa ryhmissä.

Maidonkulutusta vähentävän oltava tarkkana

Kasvispainotteisemmat ruokavaliot ovat yhä suositumpia.

Myös äskettäin päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista.

”Punaisen lihan käytön vähentäminen on ympäristövaikutusten kannalta erittäin tärkeää”, Suvi Itkonen sanoo.

Papumies-tutkimuksen koehenkilöt nauttivat maitotuotteita tavanomaisesti kuluttamansa määrän, joten heidän kalsiumin ja D-vitamiinin saantinsa ei muuttunut.

”Luuston terveyden kannalta on kuitenkin tärkeää muistaa, että jos vähentää maitotuotteiden määrää ruokavaliossaan, on kalsiumin ja D-vitamiinin saanti turvattava muista lähteistä. Näitä voivat olla esimerkiksi kyseisillä ravintoaineilla täydennetyt kasvipohjaiset juomat ja jogurtinkaltaiset valmisteet tai tarvittaessa ravintolisät.”

(Kuva Wikimedia Commons) Esimerkiksi härkäpapu on erinomainen proteiininlähde, sillä sen proteiinipitoisuus on liki 30 prosenttia.

Lue myös:

Härkäpavun valtava perimä vihdoin kartoitettu – proteiinin koko potentiaali käyttöön

VTT loihtii lisää lihattomia makuelämyksiä

Haittageeni löytyi – härkäpapu sopii pian kaikkien ruuaksi

Kasviproteiinit: Suomi haastaa soijan kauralla ja härkäpavulla

Lisää kasviproteiineja – vauhtia Suomen proteiiniomavaraisuudelle

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.