Helsinki Chemicals Forum: Tehotonta kemikaalisääntelyä pyritään nopeuttamaan

Kesäkuinen Helsinki Chemicals Forum kokosi alan asiantuntijat keskustelemaan kemikaalipolitiikan ajankohtaisista aiheista jo 13. kerran.

Katja Pulkkinen

Vaikka EU voi olla ylpeä tekemästään kemikaalien sääntelytyöstä, se vaatii vielä rutkasti tehostamista.

Näin sanoo Kristin Schreiber Euroopan komission GROW-pääosastosta, joka kattaa sisämarkkinat, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan.

Schreiber puhui Messukeskuksessa 8.–9. kesäkuuta järjestetyssä Helsinki Chemicals Forumissa. Tapahtuma kokosi noin 200 kansainvälistä osallistujaa, joista osa oli mukana etäyhteyksin.

Foorumin keskeisiä aiheita olivat sääntelyn lisäksi siirtyminen ihmiselle ja ympäristölle turvallisempiin kemikaaleihin, eläinkokeiden vähentäminen sekä kiertotalous ja kansainvälinen yhteistyö kemikaalien aiheuttaman saastumisen vähentämiseksi.

Schreiberin mukaan kemikaalien riskejä on unionialueellakin hallittava paremmin, jotta kemikaalien käyttö hyväksytään ja niitä voidaan täysipainoisesti ja turvallisesti hyödyntää yhteiskuntien monipuolisiin tarpeisiin ja kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen.

Edistysaskelia otetaan juuri nyt, kun EU:n vuonna 2020 julkaistua Kestävyyttä edistävää kemikaalistrategiaa toteutetaan. Osana työtä päivitetään kemikaalisääntelyn kulmakiviä eli CLP- ja Reach-asetuksia.

Schreiber näkee yhtenä tärkeimmistä muutoksista niiden prosessien virtaviivaistamisen, joilla haitalliseksi todettujen aineiden käyttöä rajoitetaan tai joilla ne voidaan asettaa luvanvaraiseksi.

”Tiedostamme, että nykyinen arviointitapa eli aine kerrallaan, riski kerrallaan ja hakija kerrallaan on aivan liian työläs, eikä tällä tavalla pystytä käsittelemään isoa määrää aineita”, hän sanoi.

Kokonaisvaltaisempaa aineiden arviointia

EU:ssa pohditaan parhaillaan kriteerejä kestäville ja turvallisille kemikaaleille (safe & sustainable by design) sekä mittareita tällaiseen kemiaan siirtymisen arviointiin.

Kemikaalivirasto Echan riskienhallinnan johtaja Peter van der Zandt sanoi omassa keynote-puheenvuorossaan, että on ratkaisevan tärkeää, kuinka määrittely tehdään.

Kemikaalien perinteisten terveys- ja ympäristöriskien lisäksi on tiedostettu monia teemoja, joita voi jatkossa olla tarpeen huomioida kemikaalien sääntelyssä.

Kemikaalien valmistus kuluttaa merkittävästi energiaa ja tuottaa runsaasti ilmastopäästöjä, mutta samalla monia niistä tarvitaan vihreässä siirtymässä, ja kemian rooli kestävyyskriisin ratkaisussa on olennainen. Yhtälössä on paljon yhteensovitettavaa.

Tavoitteet voivat myös olla keskenään ristiriitaisia. Kiertotalouden professori Karen Van Acker Leuvenin yliopistosta sanoi puheenvuorossaan, että alan asiantuntijat ovat huolissaan kierrätysvirtojen vaarallisista aineista.

Kierrätysvirrat voivat sisältää aineita, jotka tuotevalmistuksessa on jo kielletty, tai levittää käytössä olevia aineita ympäristöihin, joihin ne eivät muutoin kulkeutuisi.

Van Ackerin mielestä on tärkeää tiedostaa, että esimerkiksi uusiomateriaalien sekoitevelvoite uudessa ekosuunnittelunormistossa voi toteutuessaan heikentää tuotteiden laatua, jos haitalliset aineet jäävät kiertoon.

”Sama normisto onneksi sanoo, että tarvitaan rajoituksia haitallisille aineille, joita kierrätysmateriaalivirrat saavat sisältää. Nämä ovat saman kolikon kaksi puolta, mutta miten ne käytännössä yhdistetään?”, professori kysyy.

Hän ehdottaa, että kiertotalouden seurannan pitäisi olla nykyistä enemmän laadullista eikä keskittyä vain volyymien mittaamiseen ja että kiertotaloudessa painotettaisiin nykyistä vahvemmin tuotteiden pitkäikäisyyttä.

Kansainvälisille ilmasto- ja luontopaneeleille kolmas kaveri

Foorumin puheenaiheena oli myös kansainvälisen paneelin muodostaminen vahvistamaan tieteen ja politiikan välistä rajapintaa kemikaali- ja jätekysymyksissä ja tukemaan kehittyvien maiden kemikaalihallintaa.

Jo aiemmin on perustettu tiedepaneelit IPCC ja IBPES ratkaisemaan ilmasto- ja biodiversiteettikysymyksiä. Nyt halutaan ottaa haltuun myös kemikaaliongelma. Uuden paneelin valmistelun on saanut tehtäväkseen YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Kemisti ja kansainvälisen ympäristöyhteistyön konkari Sir Robert Watson sanoi, että IPCC:n ja IPBESin rooli on ollut todella keskeinen kansainvälisten toimien aikaansaamisessa.

Hänen mukaansa tarvitaan ehdottomasti vastaava tieteelliseen konsensukseen pohjaava paneeli globaalin kemikaali- ja jäteongelman ratkaisemiseksi. Onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, miten paneeli muodostetaan.

Mikä olisi tällaiselle paneelille sopiva toimintamalli ja organisaatiorakenne, keitä siihen osallistuisi, minkä organisaation alaisuudessa, säännöillä ja yhteydessä se työskentelisi ja millaisen tiedon pohjalta se toimisi ja mikä sen tavoite olisi? Esittäisikö se vain politiikkasuosituksia tietoa koostamalla vai osallistuisiko se myös tiedon tuottamiseen?

Paneelin toimintaedellytykset määrittyvät perustamisneuvotteluissa.

”Tärkeää hallita eturistiriidat”

Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että pelkkä tieteellisen tiedon parempi saatavuus johtaa automaattisesti edistykselliseen päätöksentekoon, sanoi johtava ympäristöjuristi David Azoulay Kansainvälisen ympäristöoikeuden keskuksesta CIEL:stä.

”Tiedettä voidaan myös tarkoituksellisesti hyödyntää epävarmuuden luomiseen. Iso ero ilmasto- ja luontopaneelin toimintaan on, että niiden aloilla on paljon julkisesti rahoitettua tutkimusta, kun taas kemikaaleja tutkitaan pitkälti yksityisen rahoituksen turvin”, Azoulay sanoi.

”Tällainen tutkimus voi painottaa tekijänsä etua, ja sille on usein tyypillistä, että ennen toimiin ryhtymistä asioista on saatava hyvin varma näyttö.”

Azoulay pitää tärkeänä, että paneelia muodostettaessa eturistiriidat pystytään hallitsemaan ja että paneelin tavoitteeksi linjataan ongelmien ennaltaehkäisy. Lisäksi on sovittava etukäteen, millaisen tiedon pohjalta paneeli politiikkatoimia suosittaa.

Tapahtuman tallenteet ovat katsottavissa kolmen kuukauden ajan. Seuraava Helsinki Chemicals Forum järjestetään kahden vuoden kuluttua, 10.−11.4.2024.

(Kuva Messukeskus) Kemikaalivirasto Echan riskien hallinnan johtaja Peter van der Zandt puhui kemikaalien tärkeästä roolista kestävyyssiirtymässä.


 

Tilaa Kemia-lehti loppuvuodeksi 2022 ja auta Ukrainaa!

Lahjoitamme puolet tilausmaksusta ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.

Katso lisätiedot ja tee tilaus täällä.

Kerro Kemiamedian toimitukselle mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia