Ilmastonmuutos muuttaa myös siitepölyallergisten elämää – huonompaan suuntaan. Heitä voidaan kuitenkin auttaa karttuvalla tutkimustiedolla.

”Tulevaisuuden siitepölyssä voi olla jopa tuplasti allergeenejä nykytilanteeseen verrattuna. Tähän vaikuttaa korkeamman lämpötilan ja hiilidioksidin yhdistelmä”, kertoo professori Marjut Roponen.

Roponen työskentelee ympäristöaltisteiden toksikologian professorina Itä-Suomen yliopistossa.

Suomessa siitepölykausi kestää helmikuusta syyskuuhun. Aika on yli miljoonalle siitepölyallergiselle piinaavaa ja tarkoittaa joillekin jopa työkyvyn menetystä.

Itä-Suomen yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto selvittävät yhteisessä tutkimuksessaan, millainen siitepölyilmasto voisi olla vuoden 2100 Turussa.

Turku on valittu tutkimuksen kohdepaikkakunnaksi, koska radikaaleimmat muutokset tapahtuvat eteläisessä Suomessa.

”Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksen ennusteet kertovat paljonko siitepölyä on ilmassa, ja mihin se leviää. Tulevaisuudessa allergikkoja voisi auttaa tarkempi tieto siitepölyn voimakkuudesta ja sen allergeenipitoisuuksista”, Roponen pohtii Itä-Suomen yliopiston sivuilla.

Siitepölykokeita minikeuhkoilla

Yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kasvatuskammioissa kasvatetaan timoteita ja nurmipuntarpäätä sekä nykyisyyttä että tulevaisuutta vastaavissa oloissa. Heinien siitepölyä käytetään tutkimuksen altistekokeissa.

Laboratorion kudosviljelyalustoilla puolestaan kasvaa solukkoja, jotka ovat peräisin allergisen ja ei-allergisen ihmisen nenästä ja keuhkoista. Solukoissa on värekarvoja ja limaa, ja ne käyttäytyvät kuin minikokoiset hengityselimet.

Kokeissa minikeuhkot altistetaan siitepölylle ja vahvalle ”supersiitepölylle”. Näin tutkitaan muun muassa epiteelin läpäisevyyttä, solujen vaurioita ja tulehdustilaa sekä metabolista aktiivisuutta. Lisäksi tutkijat eristävät inserteistä rna:ta ja selvittävät geenien ilmentymistä.

”Näin saamme mahdollisimman laajasti selville millaisia vaikutuksia siitepöly voi aiheuttaa hengitysteissä tulevaisuudessa”, kertoo tutkijatohtori Maria Martikaine

Tutkimuksen kliininen vaihe toteutetaan syksyllä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Perinteisten ihopistokokeiden avulla selvitetään siitepölyreaktioita sekä terveillä että allergisilla ihmisillä.

Edessä voi olla yllätyksiä

Suomen siitepölyilmaston historiaan voidaan Marjut Roposen mukaan tutustua myös terveysrekisterien avulla. Projektitutkija Miisa Kankaanpää vertaa parhaillaan 1970-luvulta alkavia terveystietoja Ilmatieteen laitoksen sääaineistoihin ja Turun yliopiston siitepölyaineistoihin.

”Tutkimuksessa on nähtävissä selkeitä trendejä allergiadiagnooseissa.”

Kun kaikki tieto yhdistetään, on mahdollista mallintaa allergioiden lisääntymistä. Näin autetaan yhteiskuntaa varautumaan muutoksiin. Tulevaisuudessa eteen voi kuitenkin tulla uusia yllätyksiä.

”Vielä ei tiedetä, esiintyykö Suomessa esimerkiksi ukkosastmaa”, Roponen kertoo.

Ukkosastma on ilmiö, jossa altistuminen pienille siitepölyhiukkasille lisääntyy ilmanpaineen, ilmankosteuden ja tuulten vaikutuksesta huomattavasti.

”Tämän vuoksi allergikot ja astmaatikot voivat tarvita entistä enemmän sairaalahoitoa.”

(Kuva Scanstockphoto) Suomen vuosittainen siitepölykausi on jo käynnistynyt. Kasvien siitepölyä leijuu ilmassa syyskuuhun saakka.

Aiheesta aiemmin:

Tuore professori Marjut Roponen tutkii ympäristöaltisteiden toksikologiaa