Mustikan symbioottisten mikrobien monimuotoisuuden väheneminen voi vaikuttaa myös marjojen makuun ja säilyvyyteen.
Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että mustikan marjan mikrobien lajikirjoa voi ilmastonmuutoksen ohella muuttaa metsien voimakas talouskäyttö.
Tämä voi puolestaan vaikuttaa muun muassa mustikoiden makuun ja säilyvyyteen, kertoo professori Anna Maria Pirttilä.
”Symbioottisilla mikrobeilla voi olla tärkeä rooli myös marjojen terveysvaikutteisten yhdisteiden muodostumisessa”, lisää tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa.
Ilmastonmuutoksella moninaisia vaikutuksia
Väitöskirjatutkija Phuong Nguyen, Lehosmaa ja Pirttilä paneutuivat tutkimuksessaan ilmastoalueisiin ja niiden sääoloihin, kuten lämpötilaan ja sateen määrään kasvukauden aikana.
He selvittivät myös maaperän pH:n, ravinteiden ja muiden ominaisuuksien vaikutusta mustikan marjan mikrobeihin, erityisesti sienityyppisiin endofyytteihin.
Etenkin sääolot osoittautuivat heijastuvan sekä mikrobien monimuotoisuuteen että niiden yhteisörakenteeseen.
Ilmastonmuutoksella voi näin olla moninaisia vaikutuksia luonnonmarjojen ja niiden mikrobien yhteiseloon.
Etelä- ja Pohjois-Suomen mikrobit erilaisia
Environmental Microbiome -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti myös, että mikrobisukujen runsaus vaihtelee maantieteellisesti.
Venturia-, Cladosporium– ja Podosphaera-sukujen kirjo on erilainen Suomen eri kolkilla. Erityisesti Venturia on yleinen Pohjois-Suomessa ja Cladosporium puolestaan Etelä-Suomessa.
Mustikka (Vaccinium myrtillus L.) on tärkeä luonnonresurssi etenkin Pohjois-Euroopassa. Marjojen sisältämien mikrobien tuntemus on kuitenkin vielä lapsenkengissä.
”Erityisesti symbioottisten mikrobien kerääntyminen marjoihin ja niiden monimuotoisuutta määräävät tekijät ovat huonosti ymmärrettyjä”, Kaisa Lehosmaa kertoo.
Lue myös:
Tilaa Kemiamedian uutiskirje!
Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista. Osallistut samalla kylpylävuorokauden arvontaan!
