Merenpinta Helsingissä voi nousta pahimmillaan puoli metriä vuoteen 2100 mennessä, paljastaa suomalaistutkimus. Siitä eteenpäin nousu vain kiihtyy, ellei ilmastonmuutosta pystytä pysäyttämään.

Uudet ennusteet tulevaisuuden merenpinnan tasolle on laskettu Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.

Suomessa maa kohoaa viime jääkauden päättymisen jäljiltä edelleen. Kohoamisilmiö antaa suojaa merenpinnan nousulta, etenkin Pohjanlahden rannikolla, mutta ei loputtomiin. Synkin skenaario kertoo pääkaupungin merenpinnan olevan kuluvan vuosisadan lopussa puoli metriä nykyistä korkeammalla.

Myös meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti etelärannikolla.

Suurimmat merenpinnan nousun vaikutukset koetaan kuitenkin vasta vuoden 2100 jälkeen. Ellei kasvihuonekaasupäästöjä onnistuta pienentämään, valtamerien pinta voi seuraavina vuosisatoina kohota useita metrejä. Siitä olisi tuntuvat seuraukset Suomellekin.

Valtamerien pinta nousee, koska mannerjäätiköt sulavat ja merivesi lämpölaajenee kiihtyvää vauhtia.

Kolme vaihtoehtoa

Tuoreet suomalaisennusteet perustuvat laajaan kansainväliseen tutkimustietoon ja ilmastomallien tuloksiin.

Merenpinnan nousun ja maankohoamisen lisäksi tutkijat ottivat huomioon Itämeren alueen ominaispiirteet, kuten tuuli-ilmaston muuttumisen vaikutuksen Itämeren ja Atlantin valtameren väliseen vedenvaihtoon Tanskan salmissa.

Ennusteet laskettiin kolmelle päästöskenaariolle, jotka kuvaavat erilaisia vaihtoehtoja ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle tulevaisuudessa.

Jos maailmanlaajuiset päästövähennykset saataisiin tehtyä ripeästi, merenpinta nousisi Helsingissä kuluvalla vuosisadalla noin yhdeksän senttimetriä. Vastaava lukema keskitason päästökehityksessä olisi 25 senttiä. Jos päästöt jatkuvat suurina, merenpinta nousee 54 senttiä.

Pohjanlahden rannikolla maan kohoaminen on voimakkaampaa kuin Suomenlahdella, joten esimerkiksi Vaasassa merenpinnan lasku ei todennäköisesti käänny nousuksi vielä tällä vuosisadalla.

Jäätiköt voivat sulaa odotettua nopeammin

Tutkijat muistuttavat, että merenpinnan nousuennusteissa on suurta epävarmuutta, joka liittyy erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen.

Grönlannin sulaminen ei juuri vaikuta merenpinnan tasoon Suomessa, koska maapallon painovoimakentän muutos kumoaa nousun jäätikön lähialueilla. Sen sijaan Etelämantereen sulaminen tuntuu täällä täydellä voimallaan.

Mahdollisuutta, että läntisen Etelämantereen jäätiköt sulavat odotettua nopeammin, ei ole voitu kokonaan sulkea pois. Uudet merenpinnan nousuennusteet on siksi laskettu kattavasti eri todennäköisyyksille, jotta etenkin riskikohteet voivat varautua tulevaan.

(Kuva Pixabay) Erityisesti Etelämantereen jäätiköiden sulaminen iskee Suomeen koko voimallaan.

Lue myös:

Antarktiksen merijää on tärkeä maapallon lämpenemisen säätelijä

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.

P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.