Jätevesinäytteitä arvioitaessa tulisi hyödyntää kokonaisvaltaista, vaikutusperusteista lähestymistapaa. Sen pitäisi sisältää useita eri organismeihin ja toksikologisiin vaikutusmekanismeihin perustuvia biologisia testimenetelmiä.
Tähän päätyy väitöstutkimuksessaan Pia Välitalo, jonka väitöskirja Toxicity and emerging contaminants – Effect-based assessment of complex environmental samples tarkastetaan Aalto-yliopistossa 26. heinäkuuta.
Välitalon mukaan vaikutusperusteisten menetelmien soveltaminen monimutkaisten ympäristönäytteiden arvioinnissa voi tarjota arvokasta tietoa, jota ei nykyisin seurantamenetelmin saada.
Vaikutusperusteisten menetelmien etu on, että ne huomioivat myös tuntemattomat kemikaalit, muuntumistuotteet ja seosvaikutukset.
Tärkeitä ovat etenkin ihmisen hormonitoimintaan ja perimään sekä kalojen alkioihin haitallisesti vaikuttavat aineet ja mekanismit. Välitalo löysi niitä suurimmasta osasta tutkimistaan jätevesinäytteistä.
Perinteiset jäteveden puhdistustekniikat eivät kokonaisuudessaan poista orgaanisia haitta-aineita tai toksisuutta. Tehokkaamman seurannan lisäksi tarvitaan siksi myös tehokkaampia puhdistusmenetelmiä.
Päivittäisessä käytössä on tätä nykyä noin 100 000 synteettistä kemikaalia, ja uusia kehitetään jatkuvasti. Osa kemikaaleista päätyy ympäristöön, mutta vain pientä osaa niistä monitoroidaan.
Kaikki ympäristöön joutuvat kemikaalit eivät ole vaarallisia, joten haasteena on tunnistaa ne, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle, ympäristölle tai molemmille.
