Kaivannaisjätealue kukkakedoksi – paikallinen biokiertotalous tuottaa hyviä peittomateriaaleja

Kun kaivannaisjätealue peitetään kerroksella, johon on lisätty biohiiltä ja muita sivuvirtatuotteita, peiton eroosio vähenee ja sen kasvit menestyvät paremmin.

Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hankkeesta, jossa kartoitettiin pohjoisten kaivannaisjätealueiden maisemointikeinoja.

Kierroksia biopeittoon -projektin kokeissa saatiin lupaavia tuloksia hyödyntämällä paikallisen biokiertotalouden sivuvirtoja.

Jätealueen peittokerrokseen eli biopeittoon lisättiin jätevesilietteen kanssa kompostoitua biohiiltä, joka tuotettiin pyrolysoimalla purkupuuta.

Kun mukaan lisättiin vielä tuhkaa, syntyi alusta, joka auttoi kasvit hyvään kasvuun. Rehevä kasvillisuus puolestaan sitoi maa-aineksen paikoilleen, vähensi veden suotautumista kohti kaivannaisjätekerroksia ja pienensi eroosiota.

Biohiili ei myöskään lisännyt ravinteiden tai raskasmetallien huuhtoutumista. Näin ratkaisu sekä pienensi mahdollisia ympäristöriskejä että hyödytti alueen yrityksiä.

Lisäksi biohiiltä sisältävä biopeitto toimi hiilinieluna.

Hankkeen kokeet tehtiin laboratoriossa, kasvihuoneissa ja kentällä eli Kolarin Rautuvaaran vanhalla kaivosalueella ja Boliden Kevitsa Mining Oy:n alueella.

Lysimetrikokeissa selvitettiin jätevesilietekompostin ja biohiilen vaikutuksia kasvien kasvuun ja peittokerroksen läpi valuvan suotoveden määrään. Vasemmanpuoleisen lysimetrin kasvualustana ovat moreeni ja komposti, kun taas oikeanpuoleiseen alustaan on lisätty kuusibiohiiltä. Kuva: Luke

Perinteinen moreeni ei yksinään riitä

Kaivosten rikastushiekka- ja sivukivialueiden peittämisen tavoitteena on estää kaivannaisjätteiden mahdollisesti sisältämien sulfidien hapettuminen, valumavesien happamoituminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön.

Jätealueet on perinteisesti peitetty moreenikerroksella, mutta moreeni yksinään on huono kasvualusta, ja kasvillisuuspeitteen muodostuminen vie aikaa. Lisäksi vesi kuluttaa moreenikerrosta herkästi ja lisää pintaeroosiota.

Vihreän siirtymän mukanaan tuoma maametallien kasvava kysyntä lisää kaivostoimintaa myös Suomessa.

Suurin osa Suomen kaivostoiminnasta tapahtuu maan pohjoisosissa, joten kaivannaisjätealueiden peitto- ja maisemointiratkaisuissa tulee huomioida alueen olosuhteet.

(Kuva Luke) Kuntan levitystä hankkeen aikana toteutetun arvoketjupilotin päätepisteessä Boliden Kevitsa Mining Oy:n sivukivialueella.

Aiheesta aiemmin:

Biohiilestä apua suljettujen kaivosten maisemointiin

Lue myös:

Biohiili on hyvä keino maaperän hiilivaraston kasvattamiseen – uusi opas tarjoaa ohjeita viheralalle

Biohiili voi olla keino hillitä maatalouden ympäristövaikutuksia

Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen


 

 

Tilaa Kemiamedian uutiskirje!

Tilaajana saat sähköpostiisi kerran viikossa kiinnostavimmat uutiset ja tärkeimmät tiedot alan tapahtumista ja työpaikoista.

Arvomme uusien uutiskirjetilaajien kesken palkintoja.

Lue lisää ja tee tilaus täällä.


P.S. Oletko kemian seurojen jäsen? Jos haluat uutiskirjeemme myös vuonna 2023, käy uusimassa tilauksesi täällä.

Kerro meille mielipiteesi!

 

Nimi(Pakollinen)
Hidden
Mitä mieltä olit artikkelista? Lähetä meille palautetta.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Lisää uutisia